Herkullinen parsarisotto ilmakuivatulla kinkulla

Parsa ehti kauppoihin juuri sopivasti pääsiäiseksi, joten kiirastorstain mökki-illallisella nautimme ihanan parsarisoton. Valmistan risoton aina aika mutu-tuntumalta, joten ohjeen mitat ovat viitteellisiä.

Itse en näe tarpeelliseksi kuoria vihreää parsaa - huuhtelu vain riittää, mutta napsautan kuivan pään pois. Olen nimittäin jostain lukenut, että kevyesti päästä taittamalla parsa napsahtaa helposti poikki juuri siitä kohtaa, mistä se on alkanut kuivua.

Parsarisotto:
- 2, 5 dl arborioriisiä
- 2-3 shalottisipulia
- oliiviöljyä
- n. 2 dl valkoviiniä
- vettä
- nippu parsaa
- parmesania raastettuna n. 50 g
- 1/2 sitruunan mehu
- suolaa ja mustapippuria
- tuoretta timjamia
- ilmakuivattua kinkkua, esim. Parman kinkkua.

Silppua sipuli pieneksi ja kuullota sitä oliiviöljyssä hetki. Lisää riisit pannulle/kattilaan ja anna niidenkin kuullottua muutaman minuutin ajan. Lisää reilu loraus valkoviiniä ja anna kiehahtaa. Kun suurin osa nesteestä on haihtunut, lisää vielä loputkin viinistä. Jatka samalla tavalla veden kanssa; lisää vähän kerrallaan ja anna imeytyä ennen nesteen lisäämistä. Kun riisi alkaa olla puolikypsää lisää joukkoon parsan varret pieniksi pilkottuina. Säästä nuput vielä myöhemmäksi. Keittele vielä hetki, kunnes riisi alkaa olla lähes valmista. Lisää sitten parsan nuput, parmesan ja sitruunan mehu sekä mausta suolalla, pippurilla ja muutamilla timjamin lehdillä. Voit ottaa liedeltä jo lämmön pois, mutta anna risoton levähtää hetki kannen alla, jolloin nuputkin kypsyvät sopivasti. Tarjoile ilmakuivatun kinkun ja valkoviinin kanssa.

Mitäs täällä kasvaa?

Kuvassa taustalla näkyvän rairuohon itämisestä innostuneena päätin vihdoin kylvää viime vuonna ostamani rucolan siemenet. Pussin kyljessä luki siementen vanhentuneen jo viime vuoden puolella, mutta siitäkin huolimatta luotin uhkarohkeasti niiden kasvuvoimaan. Eikä mennytkään kuin muutama päivä, että yrttiruukussa näytti tältä.

Kylvin siemeniä erittäin runsaasti, joten kasvutiheys taitaa tällä hetkellä olla liian tiukka. Suunnitelmissani onkin siirtää taimia parvekkeelle isompaan ruukkuun sekä jopa takapihalle, kunhan säät tästä vielä hieman lämpiävät. Mikä olisikaan ihanampaa kuin omavaraisuus rucolan suhteen.

Tästä onnistumisesta huumaantuneena huomaankin jo suunnittelevani vaikka minkälaisia salaatti-istutuksia kesäksi. Normaalisti minulla on ollut vain iso ruukullinen yrttejä, kuten timjamia, rosmariinia, basilikaa ja sitruunamelissaa. Jos ei muuta, niin voikukanlehtiähän voi käyttää salaattina :)

Lounas keväisessä Hangossa

Sunnuntain lounaspaikka oli helppo valita kevätreissulla Hangossa, sillä rannan ravintoloista ainoana oli auki Origo. Aurinkoisella terassilla oli muutama uskalias aloittelemassa jo terassikautta, mutta me söimme mieluummin sisällä. Myöhäisestä lounasajankohdasta huolimatta ravintolassa riitti asiakkaita muutaman seurueellisen verran, jopa valtiovarainministerimme perheineen.

Suurin osa asiakkaista näytti valitsevan saaristolaispöydän, joka kieltämättä näytti houkuttelevalta. Itse päädyin paahdettuun nieriään, jonka seurana oli peruna-parsakroketti, pinaatti-punasipulipaistosta sekä miellyttävä kermainen kastike (joka raaka-aineet eivät ikävä kyllä jääneet mieleen). Annos oli maukas ja raikas. Tämän kokemuksen perusteella menisin mielelläni toisenkin kerran Origoon.

Grillikausi on alkanut!

Aurinkoinen lauantai innoitti kaivamaan grillin mökin vajasta ja hankkimaan ribsejä. Vaikka grillaillessa nautimmekin lämmittävästä auringosta, kylmä tuuli ajoi vielä syömään sisälle. Toivottavasti vappuna pystyy jo nauttimaan brunssin ulkona.

Marinoin ribsit valmiissa Jim Beam -marinadissa (n. 1 dl), johon lisäsin muutaman ruokalusikallisen juoksevaa hunajaa sekä kymmenisen pisaraa Tabascoa. Ribsit valmistuivat noin 45 minuutissa miedossa lämmössä.