La fille du vent

Uni

2012-01-22T21:41:00.002+02:00

Joillakin tulevat uniin stressi ja työ-/ opiskeluasiat. Minulla, silloin harvoin kuin unia näen, tulee visioita seuraavan viikon ruoista. Perjantain ja lauantain välisenä yönä kokkasin saviruukussa marokkolaistyylistä kanapataa, johon tuli broilerin koipinuijien lisäksi appelsiiniviipaleita ja mustia oliiveja. On siis selvää, mitä maantain ruokakauppalistani sisältää. Käyttämiäni mausteita en muista, mutta eiköhän ainakin kanelia pataan mene.

Tästä kuvamateriaalia myöhemmin.

P.S.
Piipahdin perjantaina Matkamessuilla Rantapallon blogiloungessa. Jos kiinnostaa nähdä, millainen rillipää tätä blogia pitää, voit vilkaista videohaastiksen bloggaajien lempimatkakohteista.

Pieni välipala

2011-11-09T22:06:00.000+02:00

Pläräillessäni matkalukemista Osloon, kirjahyllystäni löytyi vuosi sitten syksyllä ostettu ruoka-aiheinen kirja, The Monday Night Cooking School, joka oli kuitenkin unohtunut muiden kirjojen väliin ja siten jäänyt lukematta. Kannen chic lit -tyylistä huolimatta kiinnostuin siitä, sillä takakansi lupasi Laura Esquivelin fanien pitävän myös tästä.

Ei tämä ihan Esquivelin tasolle päässyt, mutta ihan miellyttävä lukukokemus se silti oli. Tunnelma oli lämmin ja kotoisa, juuri sopiva lentokoneeseen, junaan ja pimeneviin syysiltoihin. Alla muutamia lainauksia romaanista.

"If you stop to think about it, every meal you eat, you eat time - the weeks it takes to ripen a tomato, the years to grow a fig tree."

""You know, I always think a holiday is a lot like a kitchen," Lillian noted. "What's important is what comes out of it."

Pestolohi

2011-11-01T09:00:00.000+02:00

Uunilohta on kiva varioida eri tavoin. Tällä kertaa, mieheni ehdotuksesta, sitä maustoi pesto. Pesto tehdään perinteisesti basilikasta, parmesanista, oliiviöljystä ja pinjansiemenistä. Minulla on kuitenkin tapana muokata tätäkin reseptiä vähän sen mukaan, mitä kaapista löytyy.

Tällä kertaa pesto koostui:

- 1/2 ruukullisesta basilikaa
- reilusta lorauksesta oliiviöljyä
- pienestä kourallisesta kurpitsansiemeniä
- n. 50 grammasta pecorinoa
- ripauksesta suolaa ja pippuria.

Surauta ainekset tehosekoittimessa ja levitä lohifileen päälle. Paista lohi uunissa 200 °C:ssa, fileen koosta riippuen n. 30 minuuttia. Tarjoa esim. keitettyjen perunoiden ja ruusukaalien kanssa.

Pesto ja lohi sopivat erinomaisesti yhteen. Pienellä tuunauksella niinkin perinteisestä arkiruoasta kuin uunilohesta saa helposti vaikkapa vieraille tarjottavan illallisen.

Paras risottokokemus

2011-10-30T20:30:00.000+02:00

Söin tähänastisen elämäni herkullisinta risottoa viikko sitten lauantaina Oslossa Trattoria Popolaressa. Kuulostaa ehkä hullulta sijainnilta, mutta toista sijaa top risotot -listassani pitää sentään Italiassa nautittu risotto.

Tämä risotto koostui yksinkertaisesti pancettasta, säästelemättä raastetusta parmesanista ja voista. Annokseni herätti myös kateutta seuralaisissa. Terkkuja ja kiitokset hostauksesta sinne!

Minne menimme: Quo Vadis, London

2011-10-22T10:00:00.000+03:00

Kesäreissullamme Lontoossa emme syöneet ainoastaan Michelin-tähdillä palkituissa ravintoloissa. Toisenkin illan ravintolan olin kuitenkin etsinyt ja varannut etukäteen Googlea apuna käyttäen. Rajaavana tekijänä oli myös alue; halusimme illallispaikan kävelymatkan päässä hotellista.

Päädyimme monella eri taholla kehuttuun Quo Vadikseen. Paikan yläkerrassa toimii myös yksityisklubi, mutta alakerran ravintolaan on myös rahvailla pääsy. Ravintola kertoo tarjoavansa perinteistä brittiruokaa, mutta ainakaan alkupalaani en kuvaisi sellaiseksi.

Alkuun nautin artisokkaa vinaigrette-kastikkeen kanssa. Kastike oli enemmänkin majoneesityylinen, kuin pelkkä öljy-etikka. Yksinkertaista, mutta oikein hyvää.

Pääruoaksi Fish and Chips. Kala oli todella hyvää, mutta muuten annoksessa ei ollut mitään erityistä. Remoulade-kastike (henk.koht. inhokkini) ei ollut hyvää edes tämän tason raflassa.

Lopuksi pientä makeaa kahvin kanssa.

Vaikka ravintola tarjosikin "vain" perinteistä englantilaista ruokaa, eikä sillä ollut tähtiäkään, se oli huomattavasti Arbutusta jäykempi ilmapiiriltään. Muut(kin) seurueet olivat pukeutuneet erittäin siististi ja tarjoilijat kumartelivat melkein koomisuuteen asti. Ihan miellyttävä kokemus, mutta en kuitenkaan hakeutuisi samaan paikkaan uudestaan. Plussaa ehdottomasti siitä, että alkushampanja ja viinit osuivat todella nappiin.

Puhtia päivään

2011-10-20T14:30:00.000+03:00

Aamiaiset, brunssit ja siinä ohessa myslit ovat tulleet viime vuosina trendikkäiksi. Ja hyvä niin! Ainakin itselleni, pahimmanlaatuiselle aamutorkkujalle, herääminen ja sängystä nouseminen on helpompaa, kun tiedossa on hyvänmakuinen ja terveellinen aamupala. Siispä olen ryhtynyt valmistamaan itse oman myslini.

Inspiraatiota tähän olen löytänyt erityisesti Kempparista, mutta ajan myötä oma reseptini on muotoutunut hieman erilaiseksi. Parasta myslin tekemisessä on, että sitä voi varioida melko vapaasti sen mukaan, mistä itse tykkää ja mitä kaapista sattuu jo valmiiksi löytymään. Mysliin voi käyttää esimerkiksi erilaisia hiutaleita, leseitä, siemeniä, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja kuivattuja marjoja. Tällä viikolla valmistamani mysli oli seuraavanlaista.

Aamumysli:

- n. 1 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä
- n. 1 dl kotimaista hunajaa
- 10 dl kaurahiutaleita
- 1, 5 dl seesaminsiemeniä
- 1,5 dl auringonkukansiemeniä
- 1,5 dl kurpitsansiemeniä
- 1,5 dl hampunsiemeniä
- 1 dl rusinoita.

Laita uuni lämpiämään 200 °C:seen. Lämmitä liedellä isossa kattilassa öljy ja hunaja. Vähäinen lämmittäminen riittää, sillä tarkoituksena on vain saada hunaja juoksevaksi ja sekoittumaan hyvin öljyyn. Sekoita öljy-hunajaseokseen hiutaleet ja siemenet ja sekoita hyvin.

Uunissa paahtunut mysli

Kaada mysliseos pellille leivinpaperin päälle ja levitä tasaiseksi levyksi. Paista uunissa 7 minuuttia tai kunnes mysli on hieman paahtunut. Ota pelti ulos uunista ja sekoita myslimassa. Laita takaisin uuniin n. 5 minuutiksi. Ota vielä kerran ulos ja sekoita. Laita mysli vielä viimeisen kerran uuniin n. 5 minuutiksi, jotta se paahtuu kauttaaltaan ja tulee rapeaksi. Anna jäähtyä ja lisää rusinat tai muut kuivatut hedelmät/marjat. Purkita.

Rusinat sekoitettuna myslipohjaan

Tätähän voi nauttia vaikka minkä kanssa, mutta itse yleensä syön maustamattoman luomu-soijajogurtin tai vaniljanmakuisen Yosan kanssa. Toimii!

Spise med Price

2011-10-11T09:00:00.000+03:00

Tämänhetkinen suosikkini kokkiohjelmista on FST:llä pyörivä Mat med bröderna Price. James ja Adam heittäytyvät joka jaksossa eri teemaan ja tekevät kokkauksesta inspiroivaa viihdettä. He tekevät ruokaa juuri sellaisella tyylillä, mistä pidän; sopivan rennosti, mutta intohimoisesti.

Sarjan kotisivuilla voi katsoa uusimpia jaksoja, jos taitaa tanskaa. Tai teksitettynä FST:ltä torstaisin.

Two fat ladies

2011-10-10T17:56:00.000+03:00

Two fat ladies

Elämme ehkä kokkiohjelmien kulta-aikaa, mutta osattiin niitä aiemminkin tehdä - ehkä jopa parempia.

Lihavat leidit on ehdoton suosikkini. Robustia ruoanlaittoa ja huumoria. Täytyy varmaan harkita dvd-boksien hankintaa syysiltojen piristykseksi.

Ei liene epäselvää, mistä olen oppinut voin, kerman ja pekonin yltäkylläisen käytön ruoanlaitossa...

Dijonilla kuorrutettu porsaankyljys ja punajuuripaistos

2011-10-07T08:30:00.000+03:00

Ostan harvoin porsasta ja silloin kun ostan, se on sisäfilettä marinoitavaksi uuniin/grilliin, kasleria lihapadan mehevöittämiseksi tai porsaankyljyksiä pannulla paistettavaksi. Tällä kertaa päädyin kyljyksiin punajuuripaistoksen kanssa.

Punajuuripaistos (kahdelle):

- 6-8 pientä punajuurta
- oliiviöljyä
- pippuria
- 1 rkl hunajaa
- rosmariinia tai timjamia
- sinihomejuustoa.

Kuori punajuuret ja lohko ne. Laita lohkot uunivuokaan ja pirskottele päälle oliiviöljyä. Mausta pippurilla ja yrteillä. Valele hunajaa päälle. Lopuksi murenna sinihomejuustoa päälle. Kypsennä uunissa 175 °C:ssa, kunnes punajuuret ovat pehmeitä (muistaakseni tähän meni n. 45 min, riippuu tietenkin lohkojen koosta).

Dijonilla kuorrutetut porsaankyljykset

Ota kyljykset hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Paista ne pannulla ja käännettyäsi puolen, voitele pintaan reilu kerros dijonia ja anna kyljyksen vielä kypsyä pannulla kannen tai folion alla. Rouhi lopuksi pippuria päälle.

Viimeinen ateria

2011-10-05T08:00:00.000+03:00

Postauksen aihe ei ole niin dramaattinen kuin otsikosta voisi ymmärtää. Huokaisin vain tätä ateriaa syödessä, että voisin olla tyytyväinen, jos se olisi viimeinen makuelämykseni.

Paistettu lohimedaljonki, omasta maasta nostettuja perunoita ja itse poimituista tateista kuohukermaan tehtyä kastiketta. Simppeliä, mutta voisiko parempaa olla?

Mikä olisi sinun viimeinen ateriasi?

Sienimunakas

2011-10-03T08:00:00.000+03:00

Sienet sopivat munakkaaseen loistavasti ja ruokaisan munakkaasta saa, kun siihen lisää espanjalaistyyppisesti edellispäivältä jääneitä keitettyjä perunoita.

Sienimunakas:

- 1 l suppilovahveroita
- nokare voita
- 2-3 keitettyä perunaa viipaloituna
- 3 munaa
(- loraus maitoa/kermaa/kauramaitoa tms.)
- sinihomejuustoa
- suolaa & pippuria
- tuoretta timjamia.

Paista sienet voissa ja siirrä sivuun odottamaan. Paista perunaviipaleita hetki molemmin puolin ja kaada päälle kevyesti vatkatut munat, joihin on lisätty loraus maitoa tai kermaa. Anna hyytyä pannussa pienellä lämmöllä ja lisää paistamisen loppuvaiheessa sienet ja juusto. Kun munakas on hyytynyt ja juusto sulanut, mausta vielä suolalla ja pippurilla sekä yrteillä. Tarjoa esim. salaatin kanssa.

Täyteläinen omenahillo

2011-10-01T09:00:00.000+03:00

Alkutilanne

Törmäsin pieneksi hitiksi nousseen toffeeomenahillon reseptiin täällä, mistä päädyin tänne. Loistojuttu, sillä ihan perusomenasoseeseen olen jo kyllästynyt, mutta omenoita riittää vielä kilokaupalla käytettäväksi. Siispä ryhdyin hillon keittoon.

Perinteiseen tapaani en kuitenkaan noudattanut ohjetta, vaan sovelsin reseptiä sen mukaan, mitä kaapista löytyi. Se saattoi vaikuttaa lopputulokseen, sillä ainakaan lämpimänä hilloa maistaessa en huomannut toffeemaisuutta. Kylmänä kylläkin oli havaittavissa miellyttävä toffeemainen vivahde. Mielestäni tämä oli kuitenkin parasta omppuhilloa, mitä olen syönyt. Melko pienestä sokerimäärästä huolimatta lopputulos oli aika makea.

Täyteläinen omenahillo:

- 5 l kattilallinen kuorittuja ja pilkottuja omenoita siemenkodat poistettuna
- 2,5 dl vettä
- 1 dl fariinisokeria.

Keitä omenapalat vesitilkassa pehmeiksi. Soseuta ja sekoita sokeri joukkoon. Laita sose uuninkestävässä kattilassa uuniin 225 °C:een pariksi tunniksi. Sekoita muutaman kerran tänä aikana. Purkita huolella pestyihin ja kuumennettuihin lasipurkkeihin. Nauti kansien plopahtelusta hillon jäähtyessä purkeissa :)

Lopputulos

Broilerpata

2011-09-30T08:00:00.000+03:00

Vieraillessani Saarioisilla, sain myös mukaan tuotelahjakortteja, jotta voisin testailla ilmeeltän uudistuneita Jyväbroiler-tuotteita. Mieleni teki jotain luihin ja ytimiin hiipivän syksyisen koleuden taltuttavaa pataa, joten päädyin valmistamaan mauiltaan kanakeittoa muistuttavan padan.

Parhaita paloja niin liha- kuin broilerpataankin ovat luulliset, hieman rasvaisemmat lihapalat, mutta koipien tai rintaleikkeiden sijasta jouduin tyytymään rintafileisiin lähikauppamme valikoiman heikkouden vuoksi. Hauska sattuma oli, että paketin päällä hymyili sama henkilö, jota pääsimme kartanolla vierailtaessa jututtamaan.

Broilerpata:

- 2 porkkanaa
- 2 sipulia
- 3-4 valkosipulin kynttä
- punainen chili
- oliiviöljyä
- provencen yrttejä
- kokonainen broileri/ luullisia rintapaloja/ koipia
- vettä
- tomaatti/ tomaattipyrettä
- suolaa ja pippuria
- 2 laakerinlehteä
- parsakaali
- 2 kourallista pastaa
- nippu persijaa.

Kuullota sipulit öljyssä ja lisää pilkottu chili (siemenineen), pieneksi pilkottu porkkana sekä yrtit. Paista vielä hetki ja lisää vettä n. litra. Kiehauta liemi ja laita broilerin palat kypsymään siihen. Lisää tässä vaiheessa myös pilkottu tuore tomaatti tai tomaattipyre sekä suola, rouhittu pippuri ja laakerinlehdet. Kun broileri on kypsää, ota palat leikkuulaudalle ja riivi liha luusta pieniksi palasiksi haarukalla. Lisää sillä aikaa pasta ja pilkottu parsakaali kypsymään liemeen. Kun pasta ja parsakaali on kypsynyt, lisää liha pataan, mausta persiljalla ja tarjoa.

Sienitäytteiset savoijinkaalikääryleet

2011-09-29T08:00:00.000+03:00

Syksy on mielestäni todella inspiroivaa aikaa etenkin ruoan suhteen. Sieniä kun on lähimetsästä löytynyt enemmän kuin tarpeeksi, niille on täytynyt keksiä paljon käyttöä. Nähtyäni kaupassa herkullisen näköisiä savoijinkaalikeriä, päätös illallisesta oli helppo. Muistelin myös lukeneeni jostain, että savoijinkaali on tavallista keräkaalia pehmeämpää ja ettei sitä siksi tarvitsisi aluksi keittää kääryleitä tehdessä. Kun tällaiset alkuvalmistelut jättää väliin, kääryleetkin valmistuvat melko nopeasti (jos nyt ei lasketa uunissa kypsymiseen menevää aikaa) ja vaivattomasti.

Suppilovahvero-jauhelihatäytteiset kaalikääryleet:

- voita/öljyä/molempia paistamiseen
- 1,5 l suppilovahveroita
- 1 iso tai 2 pientä sipulia
- 400 g paistijauhelihaa
- suolaa & pippuria
- yrttejä (esim. tuoretta timjamia tai kuivattuja provencen yrttejä)
- savoijinkaali
- voita
- siirappia.

Paista sienet voissa kovalla lämmöllä ja annan nesteen haihtua. Lisää sitten sipulit ja pian perästä jauheliha. Paista liha kypsäksi ja mausta. Kuori savoijinkaalista lehtiä yksi kerrallaan ja poista niistä kovin ruotikohta. Täytä lehdet sieni-jauhelihaseoksella ja kääri kääryleiksi. Laita kääryleiden päälle nokareet voita ja valuta siirappia. Paista 175 °C:ssa n. tunti. Tarjoa puolukkasurvoksen kanssa.

Jyväbroileri

2011-09-28T16:33:00.001+03:00

Jyväbroiler-lehikäinen

Saarioinen kutsui muutama viikko sitten minut ja muutaman muun bloggarin vierailemaan kartanossaan Sahalahdessa sekä kuulemaan Jyväbroilerista. Meistä pidettiinkin hyvää huolta, kun tietoiskun lisäksi pääsimme nauttimaan Saarioisten asiakaskouluttaja, keittiömestari Jouni Kannisen valmistamista herkuista. Ei liene mikään yllätys, että jälkiruokaa lukuun ottamatta annoksissa oli käytetty broileria.

Alkupaloja

Erityisen antoisan iltapäivästämme teki broilerinkasvattajan tapaaminen ja kuuleminen, sillä siten sain entistä tarkemman kuvan broilerin matkasta munasta lautaselle. Saimme myös esittää kysymyksiä kasvattajalle. Broilerin tuotantoon liittyy tietenkin kyseenalaisia seikkoja, joita mediassa on viime aikoina ahkerasti tuotu esille. Tästä tapaamisesta minulle jäi kuitenkin kuva, että niitä käsitellään mahdollisimman hyvin saatavilla olevien resurssien rajoissa. Saattaa tietenkin olla, että tehtaalla vierailu olisi saanut minut toisiin aatoksiin.


Bataattisosekeitto

Uudistuneiden Jyväbroiler-pakkausten myötä Saarioinen haluaa painottaa tuotteidensa kotimaisuutta, puhtautta ja lihapitoisuutta. Kaikki Jyväbroilerit tulevat Suomesta ja oikeastaan todella läheltä, sillä kaikki Saarioisten sopimustilat sijaitsevat muutaman kymmenen kilometrin säteellä tehtaasta. Marinadeissa ei käytetä säilöntäaineita eikä turhia E-aineita. Ja Jyväbroiler-tuotteiden lihapitoisuus on suuri. Tämä viimeinen aspekti on tietenkin koomisen kuuloinen kuluttajalle, joka ostaa lihansa marinoimattomina. On itsestään selvää, että paketissa marinoimattomia broilerin koipia on 100 % lihaa!

Kantarelleilla täytettyä jyväbroilerin rintaa

Pakkausten uudistuksen myötä nykyään jokaisessa Jyväbroiler-pakkauksessa on kyseisten tuotteiden kasvattajien kuva. Tämä on mahdollista tarkan tuotteiden seurantajärjestelmän avulla. Mielestäni tämä on mukava lisä tuotteeseen. Vaikka broileria tuotetaankin tehokkaasti, niin ei persoonattomasti. Se tulee tiloilta, joilla työskentelevät ihan oikeat emännät ja isännät, jotka ovat valmiita edustamaan työtänsä kuvalla ja nimellä pakkauksen kannessa.

Täytetty lettu ja mango-jogurttijäätelö

Keskustelimme tapaamisessa myös marinadeista, jota sivusinkin jo aiemmin. Itse en erityisemmin perusta marinoiduista broilereista ja erityisesti olen kaivannut kokonaisia ja tuoreita marinoimattomia broilereita (tai kanoja) kauppoihin. Vaikka broileri on profiloitunut helpoksi arkiruoaksi, se sopii mielestäni myös kruunaamaan sunnuntaipäivällisen; kokonaisena paistettu, yrteillä maustettu ja pinnaltaan rapsakaksi paistettu broileri on herkkua! Sainkin Saarioisilta vinkin, että Stockan Herkusta näitä kokonaisia marinoimattomia löytyy. Iloinen yllätys oli, että Sellon Citymarketin (lähin järkevä kauppa minulle) tiskissä näin niitä myös.

Ankan rintafilettä ja vihreä salaatti

2011-09-16T08:00:00.000+03:00

Ankka on herkullinen lintu ja sen rintafileistä saa helposti yksinkertaisen mutta maukkaan perjantai-illallisen. Sen maku on hienostunut ja esim. broileriin verrattuna riistainen. Viereen sopii hyvin perinteinen vinaigrettellä maustettu vihreä salaatti.

Ota ankan rintafileet huoneenlämpöön seisomaan ajoissa, mielellään pari tuntia ennen paistamista. Tee fileen rasvapuolelle viillot lihaan asti. Aloita paistaminen rasvapuoli alaspäin ja paista kunnes rasvan pinta on ruskistunut ja rapea. Tässä vaiheessa, ennen fileen kääntämistä, kaada pannulta ylimääräinen rasva esim. kahvikuppiin (ei kuitenkaan viemäriin tai muovirasiaan; viemäri voi tukkeutua kovettuvasta rasvasta ja muovi sulaa). Paista vielä rasvattomalta puolelta muutama minuutti. Paistamisen jälkeen kääri fileet yksittäin folioon ja anna levätä noin vartti. Voit tänä aikana kääntää filettä muutaman kerran ylösalaisin, jotta lämpö leviää ja file kypsyy tasaisesti. Tällä tekniikalla file jää sisältä roseeksi, mikä on mielestäni sille paras kypsyysaste. Mausta lopuksi sormisuolalla ja pippurilla.

Fileiden levätessä voi valmistella salaatin. Sekoita kulhossa eri salaattilajeja ja vinaigrette. Voit myös vuolla sekaan parmesanista lastuja, jos jääkapista sattuu sitä löytymään (tai vaikka pecorinoa).

Vinaigrette:
- 2/3 oliiviöljyä
- 1/3 vaaleaa balsamicoa
- 1 tl dijonia
- suolaa & pippuria.

Omenamehu

2011-09-15T18:30:00.000+03:00

Raahasin viime viikolla 88 kg omenoita mökiltä mehuasemalle. Mehua tästä määrästä tuli 42 litraa eli koko talveksi. Mehumme on pastöroitua ja c-vitaminoitua, joten se säilyy jääkaappiolosuhteissa kevyesti kevääseen saakka. Mehun maku on kuin eri planeetalta verrattuna kaupan mehuihin, paljon täyteläisempää, melkeinpä nektarimaista. Ja koska omenat ovat omista puista, tiedämme niiden olevan puhtaita torjunta- ym. ikävistä aineista.

Koska omenasatomme on joka vuosi enemmän tai vähemmän valtava, mehustaminen on loistava tapa säilöä. Harmi vain, että lähimehustamollamme taitavat hinnat nousta vuosi vuodelta samalla kun palvelun taso vain laskee. Siksi olenkin harkinnut omien puristuslaitteiden hankkimista. Ne ovat kyllä tyyriitä, mutta vuosien saatossa varmasti maksaisivat itsensä takaisin. Tästä syystä olenkin pitänyt silmäni auki mahdollisia käytettyjä rouhimis-, puristamis- ja pastöroimislaitteita varten. Vinkatkaahan, jos teillä on tällaisista käyttökokemuksia tai muuta tietoa!

Guacamole

2011-09-14T19:15:00.000+03:00

Guacamole-reseptistä löytyy versioita vaikka kuinka. Muutamia lueskeltuani päädyin tekemään tällaisen oman, joskaan en omaperäisen version. Lopputulokseen vaikutti myös se, että unohdin ostaa korianteria ;) Kerrankin muuten löytyi valmiiksi kypsiä, muhevia avocadoja!

Guacamole (kahdelle):

- yksi iso tai kaksi pientä kypsää avocadoa
- puolikas punainen chilipalko siemenineen
- valkosipulin kynsi
- shalottisipuli
- tomaatti
- lime
- suolaa ja pippuria.

Aja chili, sipulit ja tomaatti karkeaksi tahnaksi tehosekoittimessa. Lisää avocado ja limen mehu, ja murskaa avocado haarukalla. Avocadon voi myös surauttaa tehosekoittimen avulla, mutta haarukalla tulee mukavan chunky lopputulos. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla. Anna maustua hetki ennen tarjoamista.

Marenkihunnutettu kriikunapiirakka

2011-09-13T08:00:00.000+03:00

Ihanat mökkinaapurimme (k)antoivat meille sangollisen oman puunsa kriikunoita, niiden sato kun oli niin valtava tänä vuonna. Kuuntelin myös hieman kateellisena, kun he kertoivat lisänneensä kellariinsa lisää hyllytilaa kaikkia hillo- ja säilykepurkkeja varten. Nyt hyllytilaa on jo 5 x 3 metriä, ja kaikki siitäkin käytössä. Tämä tosin on loogista ottaen huomioon heidän viljelyintonsa sekä kasvihuoneen koon.

Törmättyäni sattumalta herkullisen oloiseen luumupiirakkaan, päätin soveltaa ohjetta kriikunoihin. Pääainesosan vaihdon lisäksi jätin täytteestä sokerin ja kanelin pois. Ajattelin nimittäin piirakasta tulevan liian makean, kun sekä pohjaan että päällykseen tulee reilusti sokeria. Tämä oli hyvä ratkaisu, sillä piirakka sai särmää hieman happamasta täytteestä. Ja jälleen kerran kuulin, että tämä oli parasta piirakkaa, mitä olen tehnyt :)

Assosioin marengilla päällystetyt piirakat jollakin tapaa juhlaviksi, erityistilanteisiin sopiviksi. Tämä johtuu ehkä siitä, että isoäitini tapasi usein tehdä sellaisia piirakoita. Jostain syystä olen myös kuvitellut, että marenkipäällysteen teko olisi jotenkin työlästä ja vaikeaa, mutta olin ihan väärässä. Tämä oli siis ensimmäinen, mutta ei varmastikaan viimeinen kerta marenkipiirakkaa.

Kantarellirisotto

2011-09-12T16:00:00.000+03:00

Tässä vielä yksi syksyinen sienirisotto, joka tässä viime viikkoina on nautittu. Risoton voi valmistaa kuten aiemminkin, perusreseptillä siis. Erona vain sienilajike. Sama pätee satokauttansa aloittelevaan suppilovahveroon.

Muna vai kana

2011-09-10T11:08:00.000+03:00

Chili-korianteritahna herkkusieni-katkarapu-kookosmaitokastikkeen pohjana.

Keskustelu marinoiduista lihatuotteista muistuttaa hieman väittelyä siitä, kumpi oli ensin; muna vai kana. Tarjoavatko valmistajat marinoituja tuotteita, koska kuluttajat haluvat juuri niitä ostaa, vai ostavatko kuluttajat niitä, koska marinoimattomia ei ole tarpeeksi tarjolla?

Pääasiallisesti käytän itse marinoimattomia tuotteita, koska en halua ruokani maistuvan aina samalta. Ymmärrän kuitenkin myös niitä, jotka käyttävät marinoituja lihoja niiden helppouden vuoksi. Vaikka marinadi onkin helppo tehdä myös itse, on totta että lihan maustuminen vie aikaa. Liha olisi hyvä laittaa marinadiin mielellään jo vuorokautta ennen.

Yksi helppo ja nopea arkiruoka, jota tykkään laittaa on thai-kanakeitto, josta olen aikaisemminkin kirjoittanut. Ideaalitilanteessa ostan sitä varten marinoimattomia broilerin filesuikaleita tai rintafileitä. Maustamisongelman olen ratkaissut siten, että surautan tehosekoittimessa mausteisen öljypohjaisen tahnan, jossa aluksi paistan kanasuikaleet. Tällöin maku mielestäni imeytyy lihaan hyvin.

Chili-inkivääritahna:
- 1 punainen chilipalko siemenineen
- pala kuorittua tuoretta inkivääriä
- muutama valkosipulin kynsi
- loraus kylmäpuristettua rypsiöljyä
(-tuoretta korianteria tai kuivattuja korianterin siemeniä)
(- kuivattuja fenkolin siemeniä).

Laita ainekset tehosekoittimeen ja surauta tahnaksi. Paista tahnaa kuumalla pannulla hetki ennen lihan lisäämistä, jotta sen maut ehtivät paahtua esille. Tahnaa on helppo muunnella vaihtamalla käytettäviä mausteita tai niiden suhteita. Lisäksi tahnaan tarvittavat ainekset eivät paljon maksa, joten olen viime aikoina jättänyt kalliit valmiit tahnapurkit suosiolla kauppaan - itse tehty on paljon parempaa.

Pohdintani marinadeista juontaa juurensa eilisestä vierailusta, josta lisää pian!

Mascarpone-suppilovahverorisotto

2011-09-02T06:30:00.000+03:00

Rakas ystävä ja entinen naapurini kävi lounastamassa luonani tällä viikolla. Asiaa pähkäiltyäni, päädyin tarjoamaan hänelle suppilovahverorisottoa. Risotto on mielestäni helppo ja nopea valmistaa, olematta kuitenkaan tylsä ruokalaji. Siksi turvaudun siihen usein kun on tulossa vieraita arkena. Piristyksenä risotossa oli normaalista poiketen kermaisen lisän tuonut mascarpone-juusto.

Ainekset:
- salottisipuli
- valkosipulinkynsi
- oliiviöljyä
- 1,5 - 2 dl risottoriisiä (arborio)
- loraus kuivaa vermuttia (tai valkoviiniä)
- vettä
- suolaa & pippuria
- kuivattuja tai tuoreita suppilovahveroita (itse käytin kuivattuja)
- 1/2 rasiaa mascarponea
- 1/2 - 1 dl parmesania
- sitruunamehua
- timjamia.

Aloita laittamalla sienet likoamaan pieneen tilkkaan vettä, jos käytät kuivattuja. Kuullota sipulit ja riisi oliiviöljyssä. Lisää sitten vermutti ja anna sen höyrystyä pois ennen kuin alat lisätä vettä. Lisää vettä vähitellen pienissä erissä. Lisää sekaan myös sienet sekä liotusvesi. Kun riisi alkaa olla kypsää, sekoita mascarpone ja tuore timjami sekaan, ja anna vielä hautua muutama minuutti. Mausta lopuksi lorauksella sitruunamehua, parmesaanilla sekä suolalla ja pippurilla.

Jos käytät tuoreita suppilovahveroita, voit aluksi paistaa ne voi-öljyseoksessa ja ottaa sivuun sipulien ja riisin kuullottamisen ajaksi. Lisää ne risottoon ennen kuin lisäät vermutin. Näin sen takia, että sieniä on paistettava todella kuumalla pannulla ylimääräisen kosteuden poistamiseksi, jolloin sipulit ja riisi saattavat helposti palaa, jos yrittäisit kuullottaa niitä samalla. (Tämä ei ole mikään ammattilaisohje, vaan vinkki siitä miten itse teen. Jos sinulla on joku parempi tapa, vinkkaathan siitä kommentiboksissa!)

Risottoon tarvitsemaasi veden määrää on vaikea antaa tarkalleen, sillä eri riisilaadut vaativat sitä eri määrän ja kypsymisenkin aika vaihtelee. Tästä johtuen on tärkeää lisätä vettä vähitellen ja antaa sen imeytyä riisiin lähes kokonaan ennen kuin lisää sitä. Lisäksi risottoa kannattaa koko ajan maistella, jotta riisi ei kypsy liikaa tai liian vähän. Riisi on kypsää, kun se alkaa pehmetä, mutta siinä on edelleen pieni purutuntuma. Tietenkin myös maustamisen suhteen kannattaa koko ajan maistella. Risoton valmistaminen on aika intensiivistä, joten kannattaa varautua olemaan koko ajan padan ääressä sitä valmistaessa eikä edes yrittää tehdä muuta samaan aikaan (ellei sitten ole ihan pro!).

Ensimmäinen Michelin-kokemus: Arbutus, London

2011-09-01T18:00:00.004+03:00

Pääsin kesällä ensimmäistä kertaa elämässäni syömään Michelin-tähdellä palkittuun ravintolaan, Arbutukseen. (Tai no, olen kerran piipahtanut Chez Dominiquessa viinilasillisella ja macaronsilla, mutta sitä ei lasketa.) Päätimme Lontoon reissua varten varata pöydät illallisille etukäteen, ja ahkeran googlailun päätteksi varasin sunnuntai-illaksi pöydän Arbutukseen. Tosin vasta tehtyäni varauksen huomasin tähtiluokituksen. Mm. täältä löytyy muiden arvioita ravintolasta. Erityisesti se, että ravintolaa kehuttiin hinta-laatusuhteltaan Lontoon parhaaksi Michelin-ravintolaksi, asetti mukavia ennakko-odotuksia.

Alkupalaksi söin talon pateeta. Tykkään yleisesti ottaen todella paljon pateista, joten en edes miettinyt muita alkupalavaihtoehtoja. Valintani osui todella nappiin. Patee oli rakenteeltaan juuri sellaista, kuin sen mielestäni tulee olla; samettisen pehmeää ja suussa sulavaa, mutta seassa mureita ja lihaisia paloja. Maku oli pehmeä ja sopivan yrttinen. Muutamia kertoja elämässäni olen saanut kokea niin upeita makunautintoja, että ne ovat tuoneet spontaanisti hymyn huulilleni. Tämä oli yksi sellainen kokemus. Myös tarjoilijan ehdottama viini sopi erinomaisesti annokseen, valitettavasti vain sen nimi ei jäänyt mieleeni. Mieheni nautti alkuun crisp pig's head -annoksen, mikä sekin kuulemma oli hyvää.

Pääruoaksi valitsin hieman tylsästi pihvin, sillä muuten olin syönyt matkalla paljon kalaa. Periaatteessa annoksessa ei ollut mitään vikaa, mutta olisin odottanut jotain hieman mielikuvituksellisempaa, ainakin esillepanon suhteen. Liha oli kuitenkin aivan erinomaista, samoin lisukkeena olleet kasvikset (pinaattia, punajuurta ja salaattisikuria).

Lopuksi nautimme juustolautasen, jolta löytyi ainakin Pont l'Evequeä ja Bleu des Caussesia. Näistä erityisesti jälkimmäinen oli minun makuuni. Espressot siirryimme nauttimaan samalla kadulla sijainneeseen pieneen italialaiskahvilaan/ -baariin, josta olisi myös saanut erittäin herkullisen näköistä tiramisua, jos vain olisi jaksanut sitä syödä.

Kaiken kaikkiaan Michelin-kokemus oli todella positiivinen. Palvelu oli formaaliudesta huolimatta rentoa. Lisäksi kaikki toimi ripeästi ja miellyttävästi; tarjoilijaan ei tarvinnut kuin ottaa katsekontakti, niin hän jo tiesi, mitä halusin. Ja tarjoilijoita todellakin oli riittävästi; seurasimme heidän työskentelyä ja huomasimme kaikilla olevan jonkun erityistehtävän. Erityisesti silmiini pisti ja myötätuntoni herätti tarjoilija, jonka tehtävänä oli selvästi vain tuoda annokset keittiöstä ylös ja ojentaa ne pöytään vievälle tarjoilijalle. Lisäksi hän myös kuljetti likaiset astiat takaisin alas keittiöön. Positiivista oli myös se, että tarjoilijamme ehdotti miettimämme viinin tilalle annoksiin paremmin sopivaa ja hintaluokaltaan hieman alhaisempaa viiniä. Se olikin aivan nappi.

Ihmetyksen aihe oli kanssasyöjien pukeutuminen; useammallakin (miehellä) oli lenkkarit jalassa ja trikoinen Puman tai Niken t-paita. Vaikkakin se on minulle aivan sama, miten muut pukeutuvat, haluan ainakin itse laittaa jotain siistimpää päälle ravintolaan syömään mennessä. Pikkutakkia en miehellä välttämättä vaatisi, mutta ehkä kauluspaidan kuitenkin. Tiedä sitten, oliko kyseessä kulttuuri- vai vain henkilöiden väliset erot. Muistaakseni ainakin Hans Välimäki pitää tiettyä vaatimustasoa asiakkaidensa pukeutumiselle tähtiravintolassaan, mutta koko ilmapiiri on siellä muutenkin jäykempi.

Kuningatarpiirakka

2011-08-31T19:00:00.004+03:00

Parhaissa piirakoissa on täytettä runsaasti. Tätä piirakkaa tehdessä ei marjoissa säästelty, joten lopputulos olikin mainio. "Parasta ikinä" - kuten mieheni usein sanoo ;)

Mustikat löytyivät mökiltä lähimetsästä (tai "mun metsästä", kuten minulla on tapana sanoa, vaikka emme todellakaan omista kyseistä plänttiä - minusta vain tuntuu, että olen ainoa, joka siellä käy) ja vadelmat osittain mökin takapihalta ja osittain metsästä.

Pohja oli perinteinen:

- 100 g voita
- 1/2 purkkia kermaviiliä
- 2,5 dl jauhoja
- 1 dl kaurahiutaleita
- 1 tl leivinjauhetta
- 3 rkl sokeria
(- 1 tl kardemummaa).

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sekoita kuivat aineet huoneenlämpöiseen tai mikrossa muutaman sekunnin pehmitettyyn voihin ja kermaviiliin. Muotoile taikinasta pallo ja painele se piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

Täyte:
- 4-5 dl mustikoita
- 1/2 dl sokeria
- 1 rkl perujauhoja
- 3 dl vadelmia.

Sekoita mustikoihin sokeri ja perunajauhot. Levitä piirakkapohjan päälle. Levitä vielä mustikoiden päällä vadelmat sellaisenaan. Paista uunissa noin 30 minuuttia. Nauti!

Syksy on vuodenajoista paras

2011-08-31T14:59:00.000+03:00

Poimin viikonloppuna kangas- ja herkkutatteja litrakaupalla, ja kanttarellejakin löytyi mukavasti. Satoa on käytetty ahkerasti kastikkeisiin, piirakoihin ja patoihin, mutta myös kuivaukseen asti on riittänyt. Mikäs sen ihanampaa kuin herkutella tattirisotolla sydäntalvella.

Myös mustikkasato on ollut huikea. Marjat ovat olleet maukkaita ja kooltaan pensasmustikoihin verrattavia. Sitäkin on nyt pakkasessa rasioittain odottamassa talviaamujen aamiaissmoothieita ja kaurapuuroja.

Seuraavaksi alkaakin omenakausi. Alla osviittaa tulevasta :)

Erilainen kesä

2011-07-13T10:54:00.000+03:00

Tästä kesästä tulikin paljon odotettua synkempi; menetin kaksi rakkaintani. Toisen elämä oli vasta alkamassa ja toinen oli saanut elää upean ja täyden, yli 90 vuoden elämän.

Kroppani reagoi suruun ruokahalun puutteena, joten luonnollisesti myös (ruoka)blogaaminen on jäänyt. Kerään vähitellen itseäni, voimiani sekä ruokahaluani. Ja palaan, kun lautaselta löytyy jotain.

Illallinen Café Adassa

2011-05-26T12:00:00.003+03:00

Rankan viikon päätteeksi viime perjantaina ajattelimme pistäytyä illallisella Knipanilla. Muistelen vieläkin kaiholla heidän viime kesän listalla ollutta kevyesti savustettua lohiannosta ja toivoin saavani jonkun vastaavanlaisen annoksen illalliseksi. Roikuimme kuitenkin ovenrivassa kiinni aivan turhaan, paikka oli kiinni.

Onneksi Tammisaaresta löytyy muitakin vaihtoehtoja. Suuntasimme siis Café Adaan. Aurinkoisesta säästä ja perjantai-illasta huolimatta sielläkin oli aika hiljaista. Menu on lyhyt, mutta houkutteleva. Mikä tahansa annoksista olisi varmasti herkullinen.

Päädyimme molemmat kuitenkin paistettuun siikaan. Lisukkeena oli kukkakaali-perunakakun lisäksi parsaa, porkkanaa sekä fenkolimuhennosta. Ruoka oli taivaallisen hyvää! Suosittelen ravintolaa ehdottomasti ruoan puolesta. Tarjoilukin oli ihan ok, mutta hieman ihmetytti, että tarjoilija toi pöytään vesikarahvin, mutta ei kaatanut vettä laseihin. Ei se silti pilannut kokemusta.

Blogitapaaminen, osa 1

2011-05-25T19:31:00.001+03:00

Eilisilta hujahti mukavassa seurassa ja herkullisten ruokien sekä viinien ääressä Rantapallon järjestämässä tilaisuudessa ravintola G18:ssa.

Aluksi maistelimme viinejä ja muita juomia eri mantereilta. Illan teemana nimittäin oli juomamatka maailman ympäri. Näistä kuitenkin lisää toisessa postauksessta. Tässä vaiheessa nälkää pitivät kuvassakin näkyvät maukkaat cocktail-palat, joissa päällä oli mm. karitsan paahtopaistia ja punasipulia.

Viinitastingin päätteeksi nautimme vielä erittäin maittavan illallisen. Eteemme kannettiin Limousine-härän tartarpihvit ja ranskalaisia perunoita. Kuvassa näkyvät pihvin päällä olevat friteeratut jutut ovat sipulia ja ranskalaiset tuotiin erillisissä kulhoissa.

Annos oli todella hyvä ja liha erinomaista, kuulemma jopa kotimaista. Vaikka annosta kuvattiinkin grillatuksi, odotin saavani hieman raaempaa lihaa eteeni, sillä miellän tartar-pihvin perinteisesti raa'aksi tai korkeintaan pannulla pikaisesti käyneeksi. Tämä pihvi oli punaista kuitenkin ainoastaan aivan pihvin keskeltä, mutta siitä huolimatta maistui erinomaisesti. Kuitenkin, kun kyse on korkealaatuisesta lihasta, sen voisi aivan hyvin uskaltaa jättää enemmänkin raa'aksi. Plussaa myös siitä, että lisukkeet olivat perinteisestä keltuaisesta, kapriksista ja sipulihakkeluksesta poikkeavia. Kuvaavampi nimi annokselle olisi ehkä steak haché et frites, joka on yksi ranskalaisten lempiannoksista ravintoloissa ja joka koostuu hyvinkin usein juuri kuvassa näkyvistä komponenteista.

Jälkiruoaksi saimme suklaamoussea ja vadelmasorbettia. Ne ovat mielestäni yhdistelmä, jossa ei vaan voi mennä pieleen. Usein ulkomailla jäätelökojuista palloja ostaessani päädynkin yhdistämään (tummaa) suklaajäätelöä ja vadelmasorbettia. Mieheni sanookin minun olevan ennalta-arvattava tilatessani ruokaa, mutta miksi vaihtaa jotain toimivaksi todettua makuyhdistelmää?

Kaiken kaikkiaan ilta oli onnistunut ja erityisen mukavaksi siitä tekivät kanssablogaajat seuraavista osoitteista: Sillä sipuli (Merituuli), Unelias kokki ja Avec Sofié.

Raparperipiirakka

2011-05-24T11:00:00.001+03:00

Viikonloppu vietettiin taas aurinkoisissa merkeissä mökillä. Sipulit olivat kasvimaalla itäneet, samoin persilja. Ja mikä parasta, raparperisatoa pystyi jo keräämään.

Herkullisinta, mitä raparperista voi valmistaa, on mielestäni perinteinen raparperirahkapiirakka. Ensimmäisistä varsista syntyi siis sellainen.

Raparperipiirakan pohja:

- n. 100 g voita
- n. 2,5 dl jauhoja
- 1 tl leivinjauhetta
- n. 1 dl kaurahiutaleita
- 1/2 purkkia kermaviiliä
- mieleinen määrä sokeria (itse laitoin noin 4 rkl)
- 1 rkl kardemummaa.

Pehmitä voita mikrossa hetki ja sekoita siihen jauhot, leivinjauhe, kaurahiutaleet, kermaviili sekä mausteet. Jos taikina vaikuttaa liian löysältä, lisää hieman jauhoja tai kaurahiutaleita. Taputtele taikina piirakkavuokaan. Lämmitä uuni 200 °C:een.

Täyte:

- 1/2 purkkia kermaviiliä
- purkki maitorahkaa
- 1 kananmuna
- sokeria
(- sitruunamehua)
- 2-3 vartta raparperia pilkottuna.

Sekoita kermaviili, maitorahka, kananmuna sekä sokeri yhteen. Käytä sokeria makusi mukaisesti. Itse laitoin täytteeseen suunnilleen 2 rkl sekä lisäsin muutaman tipan sitruunamehua. Kaada täyte pohjan päälle ja asettele raparperipalat lopuksi pinnalle. Ripottele halutessasi vielä pikkuisen sokeria raparperin päälle. Paista noin 30 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt. Leikkaa piirakasta paloja vasta, kun se on hieman jäähtynyt.

Koska raparperisatoa tulee meillä aika reilusti, keittiössämme on kiehunut maanantaina myös vaniljainen raparperikiisseli sekä raparperi-inkiväärihilloa. Kiisseli valmistui hieman aiemmasta poiketen, sillä vaniljasokerin sijasta keitin raparperien seassa puolitettua vaniljatankoa ennen suurustamista. Se toi todella pehmeän ja miellyttävän vaniljaisen aromin kiisseliin. Kiisselin kruunasi pallo vaniljajäätelöä, nam!

Grillileivät

2011-05-20T15:00:00.002+03:00

Odotellessaan paluulentoa työmatkaltaan smörrebrödien maasta, mieheni laittoi tekstiviestillä illallistoiveen: paistileipiä. Vaikka olisin voinut taipua enemmän tanskalaistyyppiseen kylmään leipään, mieleni teki kuitenkin enemmän jotain lämmintä ja paljon vihanneksia sisältävää.

Niinpä grillissä paistui kahta erilaista versiota grillileivistä. "Vegeversiossa" oli päällä grillattua tomaattia, paprikaa, munakoisoa ja halloumia. Paistileivässä taas oli grillattua tomaattia ja paistia. Tavoistaan poiketen työmatkalainen piti enemmän vegeversiosta. Se olikin todella hyvää!

Grillileivät (kahdelle):
- n. 500 g naudanpaistia (itse käytin pyöröpaistia)
- 2 terttutomaattia
- 1-2 valkosipulinkynttä
- 1/2 munakoiso
- 1/2 paprika (kaikki värit käyvät)
- 1/2 nippu parsaa lisukkeeksi
- 1/2 paketti halloumia
- maalaisleipää
- oliiviöljyä
- suolaa ja pippuria
- tuoretta basilikaa.

Aloita paistin grillaamisella, sillä siinä menee eniten aikaa. Kun paisti on valmis, sen on hyvä vetäytyä muiden ainesten ollessa grillissä.

Puolita tomaatit, pilko munakoiso viipaleiksi ja paprika lohkoiksi. Grillaa niitä niin kauan, että ne saavat hieman väriä ja pehmenevät. Laita samaan aikaan myös parsat grilliin. Kun vihannekset alkavat olla valmiita, grillaa vielä lopuksi viipaloitu halloumi ja maalaisleipäviipaleet.

Pirskottele kuumille leipäviipaleille ja vihanneksille oliiviöljyä. Hiero lappeellaan olleella veitsellä murskatuilla ja kuorituilla valkosipulinkynsillä leipäviipaletta, mutta älä jätä valkosipulin paloja leivälle. Muserra puolikas grillattu tomaatti leipäviipaleelle, mutta heitä tomaatin kuori pois. Tämän jälkeen asettele vihannekset ja halloumi/ paistiviipaleet leivälle, mausta suolalla ja pippurilla sekä koristele silputulla basilikalla. Tarjoile heti kuumana!

Lindströmin piffit, peruna-purjososetta ja paistettua sipulia

2011-05-19T18:04:00.002+03:00

Lindströmin pihvit ovat herkkua, mutta tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun valmistin niitä itse. Välttelen nimittäin edelleenkin reseptejä, jotka vaativat punajuurten käsittelyä, sillä en pidä punaiseksi värjääntyneistä sormenpäistä ja kynnenalusista.

Mitään reseptiä en käyttänyt, joten perinteisiksi näitä ei varmaankaan voi kutsua. Ainoat ehdottomat raaka-aineet jauhelihan lisäksi mielestäni olivat punajuuri ja kaprikset. Lopputulos oli siitä huolimatta niin onnistunut, että näitä tulee varmasti tehtyä toistekin.

Lindströmin pihvit:

- 500 g paistijauhelihaa
- 2-3 etikkapunajuurta
- 1/2 purkkia pieniä kapriksia vielä pienemmäksi pilkottuna
- pippuria
- reilu nokare voita.

Raasta punajuuret jauhelihan sekaan ja lisää kaprikset. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. Itse en lisännyt suolaa ollenkaan, sillä kapriksissa on jo sitä jonkin verran. Muotoile pihvitaikinasta 5-6 kpl pihvejä ja paista ne kypsiksi voissa pannulla.

Punasipuliviipaleet paistoin pehmeiksi ja makeiksi voissa (miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia) jo ennen pihvien paistoa. Sen voi tehdä vaikka sillä aikaa, kun perunat kiehuvat. Pihvit voi paistaa vasta lopuksi.

Purjo-perunasose:
- n. 1 kg perunoita
- pieni purjo
- ripaus suolaa keitinveteen
- reilu nokare voita.

Keitä kuoritut perunat kypsiksi. Samassa kattilassa voit kypsentää huolellisesti pestyn ja pilkotun purjon. Kun perunat ovat kypsiä, kaada suurin osa keitinvedestä pois, mutta ota talteen noin muutama desilitra. Laita kattilaan perunoiden ja purjon seuraksi kunnon nokare tai siivu voita, ja survo perunansurvimella. Lisää keitinvettä sen verran, kuin sose mielestäsi tarvitsee notkistuakseen. Itse laitoin noin desilitran.

Normaaleissa perheissä tästä satsista riittäisi varmaankin neljälle hengelle, mutta meidän kahden hengen taloudessa pihvejä jäi yli vain yksi ja perunamuusia muutama kauhallinen - juuri sopivasti seuraavan päivän lounaalleni siis :)

P.S.
Vielä yhtä arvonnassa voittanutta kaivataan ilmoittautuvan ja lähettävän yhteystietonsa minulle!

Salaatilla täytetty munakas

2011-05-16T13:00:00.005+03:00

Täytetty munakas on helppo illallinen ja sitä tulee tehtyä etenkin silloin, kun samana päivänä ei ole tullut käytyä kaupassa. Riittää, että kaapista löytyy munia; muut ainekset voivat varioida paljonkin. Raikkainta tämä on kuitenkin, kun täytteet ovat tuoreita salaatteja ja vihanneksia. Hyvä juusto (esim. mozzarella tai feta) kruunaa annoksen.

Salaatilla täytetty munakas (kahdelle):

- 4 kananmunaa
- kuivattuja tai tuoreita yrttejä, esim. timjamia
(- loraus maitoa tai kermaa)
- suolaa ja mustapippuria
- nokare voita

Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa kevyesti niiden rakenne rikki. Jos jääkapissa sattuu olemaan avattuna maitoa tai kermaa, voit lorauttaa sitä sekaan noin muutaman ruokalusikallisen verran. Mausta yrteillä, suolalla ja pippurilla.

Sulata nokare voita pannulla. Lisää puolet munaseoksesta pannulle ja paista siitä miedolla lämmöllä munakas. Paista sen jälkeen tai samanaikaisesti toisella pannulla toinen munakas. Vaihtoehtoisesti voit tehdä yhden ison munakkaan, jonka vain jaat kahtia lopuksi.

Täytteet:
- salaattia
- tomaattia
- avocado
- buffalo-mozzarella
- oliiviöljyä
- balsamicoa
- basilikaa
- pippuria.

Revi salaatti ja pilko muut täytteet haluamallasi tavalla joko munakkaan väliin tai päälle. Mausta lopuksi oliiviöljyllä, balsamicolla ja mustapippurilla.

P.S.
Vielä muutama arvonnan voittaja ei ole mailannut osoitettaan minulle. Muistakaa käydä tarkistamassa, suosiko onnetar juuri sinua!

Arvonnan voittajat

2011-05-15T14:03:00.000+03:00

Synttäriarvonta on suoritettu, mutta Bloggerin käyttökatkoksen takia julkistan voittajat vasta nyt. Voittajat (5 kpl) arvottiin arvontakoneen avulla ja tulos oli 3, 4, 1, 9, 2. Onnetar suosi siis seuraavia kommentin jättäneitä:

Anni (409)

NoobaX

Ekku

Heta

Heidi.

Voittajat, lähetättehän maililla osoitteenne minulle, niin laitan Arla Ingman -lahjakortit heti maanantaina teille postiin! Mailiosoitteeni löytyy oikeasta sivupalkista. Kiitokset kaikille osallistuneille!

P.S.
Kuva vinkkaa vähän, mitä mökillä on puuhasteltu viime viikonloppuina.

Marinoitu lampaanpaisti

2011-05-09T16:00:00.001+03:00

Pääsiäisateriallemme valmistui paisti erittäin perinteisestä kauden raaka-aineesta eli lampaasta. (Mistäköhän muuten johtuu, että lammasta ja karitsaa syödään erityisesti juuri Pääsiäisenä?) Inspiraatiota paistin valmistukseen löysin Pääsiäisen alla ilmestyneen Annan reseptistä, jota kuitenkin muokkasin omiin mieltymyksiini sopivaksi.

Yrttimarinoitu lampaanpaisti:

- luuton lampaanpaisti (n. 1,2 kg)
- 1-2 dl punaviiniä
- tuoretta timjamia
- suolaa & mustapippuria
- valkosipulia.

Laita lampaanpaisti sekä marinadin ainekset esim. muovipussiin ja kylmään noin vuorokaudeksi. Voit tehdä lihaan veitsellä pieniä viiltoja, joihin työnnät valkosipulinkynnet tai vain antaa niiden olla pussissa irrallaan.

Ennen kypsennystä, ota paisti hyvissä ajoin huoneenlämpöön lämpenemään. Laita paisti uunivuokaan marinadeineen. Kypsennä paistia ensin 220 °C:ssa 10 minuuttia ja laske sitten uunin lämpöä 150 asteeseen. Anna paistin paistua noin tunnin. Huomaa, että kypsennysaikaan vaikuttaa merkittävästi paistin koko. Jos paistin onnistuminen on erittäin tärkeää, eli teille on tulossa vaikka illallisvieraita, kannattaa käyttää paistomittaria. Paistin saavuttaessa 62-65 asteen lämpötilan, ota paisti pois uunista, laita se folioon ja anna vetäytyä rauhassa. Tällöin liha on sisältä vielä väriltään rosé.

Sillä aikaa, kun paisti vetäytyy folion suojissa, voit valmistaa lisukkeen. Nosta uunin lämpötila 200 °C:een. Pilko perunoita lohkoiksi uunivuokaan. Sekaan voi laittaa myös salottisipulia, valkosipulia ja halkaistuja tomaatteja. Lorauta päälle oliiviöljyä ja mausta tuoreella timjamilla, suolalla ja mustapippurilla. Anna kypsyä uunissa noin 30 minuuttia. Kannattaa kokeilla veitsellä, milloin perunat ovat kypsiä.

Paisti on hyvää myös kylmänä. Kuvassa paisti seuraavana päivänä eli ensimmäisenä pääsiäispäivänä, jolloin nautimme ensimmäistä kertaa aterian ulkona tänä kesänä.

P.S.
Muistathan käydä osallistumassa vielä synttäriarvontaan. Vastausaikaa on torstai-iltaan saakka.

Synttäriarvonta!!!

2011-05-06T18:00:00.007+03:00

Blogini saavuttaa tässä kuussa jo huiman kolmen vuoden iän, joten vihdoinkin on aika pistää arvonta pystyyn. Arvonnan palkinnot sponssaa Arla Ingman, joka luovutti minulle 5 tuotelahjakorttia lukijoilleni arvottavaksi. Kukin lahjakortti on 10 euron arvoinen ja niillä voi ostaa mitä tahansa Arla Ingmanin tuotteita.

Osallistuin itse kahdella reseptillä (mansikka-fetatapas ja fetatäytteiset lihapullat) Arla Apetina -kilpailuun, jossa palkintona on tapas-ilta voittajablogistille sekä hänen lukijoilleen kesäkuussa. Vaikka itse sanonkin, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan ainakin tuota mansikkaista reseptiä - se oli mielestäni todella onnistunut. Jos sinulla on loistavia tapasreseptejä fetasta, käy ilmoittamassa ne kilpailuun Kotikokki-sivustolla ensi viikon aikana.

Arvonnan säännöt:
Kommentoi tähän postaukseen nimimerkillä, josta olet tunnistettavissa. Sinun ei siis tarvitse olla rekisteröitynyt bloggaaja, mutta anonyymejä kommentteja en ota arvontaan mukaan. Osallistumisaikaa on torstaihin 12.5. klo 24.00 saakka, jonka jälkeen arvon kaikkien vastanneiden kesken 5 Arla Ingman -lahjakorttia. Ilmoitan voittajien nimimerkit perjantaina 13.5. Pyydän voittajia lähettämään yhteystietonsa sähköpostiini, jotta voin lähettää lahjakortit heille.

Aurinkoista äitienpäiväviikonloppua kaikille ja onnea arvontaan!

P.S.
Kuvassa näkyy raparperin tilanne toisena pääsiäispäivänä mökillä, joten nyt tänä viikonloppuna kasvua on oletettavasti tapahtunut huimasti lisää.

Marinoituja mansikoita ja fetaa

2011-05-06T16:02:00.000+03:00

Tämä tapas-ohje yhdistää makean, happaman ja suolaisen. Se sopii erityisen hyvin vaikkapa kuohuviinin kanssa aperitiivinä.

Mansikka-fetatapas (kahdelle):
- mansikoita (6 isoa)
- vadelmaviinietikkaa (n. 1 rkl)
- Apetina fetaa (n. 50 g)
- basilikan lehtiä
- mustapippuria.

Pilko mansikat neljään osaan ja laita ne kulhoon. Lorauta päälle vadelmaviinietikkaa ja murenna joukkoon feta. Leikkaa basilikan lehdet pieneksi silpuksi ja sekoita ne mukaan kulhossa. Mausta lopuksi mustapippurilla. Anna mansikoiden ja fetan marinoitua jääkaapissa muutaman tunnin ajan ja tarjoa pirteän kuohuvan kanssa aurinkoisella terassilla.

Tapas-sana on saanut alkunsa verbistä tapar (peittää), sillä aikoinaan baareissa viinilasin päälle tuli laittaa jotain, jotta kärpäset ja muut ötökät eivät lentäisi lasiin. Silti, ainakin nykyään tapaksia tarjotaan myös pienistä kulhoista, joita ei ole tarkoitus laittaa lasin päälle. Kulhoista tarjottavia tapaksia ovat mm. marinoidut oliivit ja herkkusienet.

Grillisalaatti

2011-05-04T15:30:00.000+03:00

Kun parvekkeellakin tarkenee jo paremmin grillailemaan, grilliruoat ovat taas päässeet kiinteäksi osaksi arkiruokailua. Tällä kertaa grilliin pääsi broilerin rintafileitä, paprikalohkoja, herkkusieniä sekä parsaa. Näistä koostui ruokaisa lämmin salaatti.

Grillisalaatti:
- salaatteja, esim. jääsalaattia ja rucolaa
- kurkkua
- paprika
- herkkusieniä
- nippu parsaa
- broilerin rintafileitä
- fetaa
- oliiviöljyä ja balsamicoa
- mustapippuria
- tuoreita yrttejä, esim. timjamia tai basilikaa.

Marinadi broilerille:
- reilu ruokalusikallinen hunajaa
- noin ruokalusikallinen ketsuppia
- kaksi ruokalusikallista thai sweet chili -kastiketta
- muutama tippa tabascoa
- soijaa maun mukaan
- valkosipulia murskattuna.

Valmista ensin marinadi broilerille sekoittamalla kaikki ainekset yhteen. Laita rintafileet marinadiin ja anna marinoitua mahdollisimman pitkään (tuntikin näytti riittävän). Tee salaattipohja sekoittamalla salaatit ja kurkkupalat yhteen sekä murenna salaatin sekaan fetaa. Sekoita joukkoon oliiviöljyä ja balsamicoa maun mukaan sekä mausta tuoreilla yrteillä. Grillaa ensin paprikat ja herkkusienet paloiteltuina. Kun ne ovat valmiita, lisää ne heti kuumina salaattipohjan sekaan. Näin ne imevät itseensä makua öljystä, balsamicosta ja yrteistä. Rouhi vielä mukaan hieman mustapippuria. Grillaa viimeiseksi broilerin rintafileet ja parsat. Asettele ne lopuksi salaatin päälle ja tarjoa heti.

Fetatäytteiset lihapullat

2011-05-03T20:38:00.000+03:00

Lihapullat on perinteinen arkiruoka, mutta taipuu myös juhlavampaan asuun esim. lakkiaisjuhlien seisovaan pöytään tai ystävien kesken vietettävään tapas-iltaan. Arla Ingman lähestyi minua ja toivoi tapas-reseptejä Apetina-tuotteita hyödyntäen. Seuraavaa reseptiä voi hyödyntää juhlien lisäksi arki-iltana, kun mieli tekee välimerellisempää lihapullaillallista.

Fetatäytteiset lihapullat:
- muutama kevätsipuli varsineen
- 500 g nauta-sikajauhelihaa
- soijakastiketta
- kuivattuja yrttejä, esim. timjamia, rosmariinia ja/tai provencen yrttejä
- mustapippuria
- Arla Apetina kreikkalaista fetaa
- voita ja/tai öljyä paistamiseen.

Sekoita pieneksi pilkottu sipuli, jauheliha sekä mausteet lihapullataikinaksi. Pyörittele lihapullat ja paina sormella niiden sisään pieni pala fetaa. Paista lihapullat voi-oliiviöljyseoksessa kypsiksi. Vaihtoehtoisesti fetan voi murentaa jo alkuvaiheessa taikinan sekaan - tällöin ei kuitenkaan synny yllätysmomenttia lihapullia syödessä.

Lihapullien lisukkeeksi valmistin perunamuusin, jonka sekaan murensin fetaa. Se toi mukavan suolaisen lisämaun ja välimerellisen vivahteen.

Herkullinen parsarisotto ilmakuivatulla kinkulla

2011-04-27T19:21:00.001+03:00

Parsa ehti kauppoihin juuri sopivasti pääsiäiseksi, joten kiirastorstain mökki-illallisella nautimme ihanan parsarisoton. Valmistan risoton aina aika mutu-tuntumalta, joten ohjeen mitat ovat viitteellisiä.

Itse en näe tarpeelliseksi kuoria vihreää parsaa - huuhtelu vain riittää, mutta napsautan kuivan pään pois. Olen nimittäin jostain lukenut, että kevyesti päästä taittamalla parsa napsahtaa helposti poikki juuri siitä kohtaa, mistä se on alkanut kuivua.

Parsarisotto:
- 2, 5 dl arborioriisiä
- 2-3 shalottisipulia
- oliiviöljyä
- n. 2 dl valkoviiniä
- vettä
- nippu parsaa
- parmesania raastettuna n. 50 g
- 1/2 sitruunan mehu
- suolaa ja mustapippuria
- tuoretta timjamia
- ilmakuivattua kinkkua, esim. Parman kinkkua.

Silppua sipuli pieneksi ja kuullota sitä oliiviöljyssä hetki. Lisää riisit pannulle/kattilaan ja anna niidenkin kuullottua muutaman minuutin ajan. Lisää reilu loraus valkoviiniä ja anna kiehahtaa. Kun suurin osa nesteestä on haihtunut, lisää vielä loputkin viinistä. Jatka samalla tavalla veden kanssa; lisää vähän kerrallaan ja anna imeytyä ennen nesteen lisäämistä. Kun riisi alkaa olla puolikypsää lisää joukkoon parsan varret pieniksi pilkottuina. Säästä nuput vielä myöhemmäksi. Keittele vielä hetki, kunnes riisi alkaa olla lähes valmista. Lisää sitten parsan nuput, parmesan ja sitruunan mehu sekä mausta suolalla, pippurilla ja muutamilla timjamin lehdillä. Voit ottaa liedeltä jo lämmön pois, mutta anna risoton levähtää hetki kannen alla, jolloin nuputkin kypsyvät sopivasti. Tarjoile ilmakuivatun kinkun ja valkoviinin kanssa.

Mitäs täällä kasvaa?

2011-04-20T16:28:00.000+03:00

Kuvassa taustalla näkyvän rairuohon itämisestä innostuneena päätin vihdoin kylvää viime vuonna ostamani rucolan siemenet. Pussin kyljessä luki siementen vanhentuneen jo viime vuoden puolella, mutta siitäkin huolimatta luotin uhkarohkeasti niiden kasvuvoimaan. Eikä mennytkään kuin muutama päivä, että yrttiruukussa näytti tältä.

Kylvin siemeniä erittäin runsaasti, joten kasvutiheys taitaa tällä hetkellä olla liian tiukka. Suunnitelmissani onkin siirtää taimia parvekkeelle isompaan ruukkuun sekä jopa takapihalle, kunhan säät tästä vielä hieman lämpiävät. Mikä olisikaan ihanampaa kuin omavaraisuus rucolan suhteen.

Tästä onnistumisesta huumaantuneena huomaankin jo suunnittelevani vaikka minkälaisia salaatti-istutuksia kesäksi. Normaalisti minulla on ollut vain iso ruukullinen yrttejä, kuten timjamia, rosmariinia, basilikaa ja sitruunamelissaa. Jos ei muuta, niin voikukanlehtiähän voi käyttää salaattina :)

Lounas keväisessä Hangossa

2011-04-11T18:00:00.001+03:00

Sunnuntain lounaspaikka oli helppo valita kevätreissulla Hangossa, sillä rannan ravintoloista ainoana oli auki Origo. Aurinkoisella terassilla oli muutama uskalias aloittelemassa jo terassikautta, mutta me söimme mieluummin sisällä. Myöhäisestä lounasajankohdasta huolimatta ravintolassa riitti asiakkaita muutaman seurueellisen verran, jopa valtiovarainministerimme perheineen.

Suurin osa asiakkaista näytti valitsevan saaristolaispöydän, joka kieltämättä näytti houkuttelevalta. Itse päädyin paahdettuun nieriään, jonka seurana oli peruna-parsakroketti, pinaatti-punasipulipaistosta sekä miellyttävä kermainen kastike (joka raaka-aineet eivät ikävä kyllä jääneet mieleen). Annos oli maukas ja raikas. Tämän kokemuksen perusteella menisin mielelläni toisenkin kerran Origoon.

Grillikausi on alkanut!

2011-04-11T14:00:00.001+03:00

Aurinkoinen lauantai innoitti kaivamaan grillin mökin vajasta ja hankkimaan ribsejä. Vaikka grillaillessa nautimmekin lämmittävästä auringosta, kylmä tuuli ajoi vielä syömään sisälle. Toivottavasti vappuna pystyy jo nauttimaan brunssin ulkona.

Marinoin ribsit valmiissa Jim Beam -marinadissa (n. 1 dl), johon lisäsin muutaman ruokalusikallisen juoksevaa hunajaa sekä kymmenisen pisaraa Tabascoa. Ribsit valmistuivat noin 45 minuutissa miedossa lämmössä.

Tricolori

2010-11-04T22:51:00.000+02:00

Aina herkullinen, mutta helppo (alkupala)salaatti syntyy mozzarellasta, tomaateista ja basilikasta.

Tarvitset:
- buffalo-mozzarellaa (Pirkka Parhaat on tosi hyvää)
- kypsiä (terttu)tomaatteja
- 1/2 ruukku basilikaa
- hyvää oliiviöljyä
- sormisuolaa (esim. Maldon)
- balsamicoa
- mustapippuria.

Juju on siinä, että basilika soseutetaan sauvasekoittimen avulla kastikkeeseen eli öljy-balsamico-mixiin. Basilikasta voi tällöin myös käyttää varret, sillä niissäkin on paljon makua. Viipaloi tomaatit ja mozzarella. Asettele ne lautaselle ja kaada kastiketta päälle. Mausta lopuksi sormisuolalla ja pippurilla.

Herukka-cosmopolitan

2010-09-10T17:06:00.000+03:00

Punaviinimarjamehutiiviste toimii cosmossa yllättävän hyvin karpalomehun sijasta.

Herukka-cosmo:

- 4 cl punaviinimarjamehua (itse tehtyä tiivistettä)
- 2 cl Cointreauta
- 2 cl Absolut Raspberryä
- 1/2 limen mehu
- jäitä.

En jaksanut valmistaa shakerissa (tulisi tiskiä), siksi jäät lasissa. Oikeaoppisestihan ne eivät sinne kuulu. Kun juo juoman nopeasti, jäät eivät ehdi sulaa ;)

Makaronilaatikko

2010-09-03T12:00:00.001+03:00

Rankan tenttiinlukupäivän jälkeen keskiviikkona päätä särki ja nälkä oli kova. Ainoa visio siitä, mitä illallista halusin syödä oli "jotain ketsupin kanssa". Joskus näinkin.

Makaronilaatikko:

- 400 g pastaa
- oliiviöljyä
- 400 g paistijauhelihaa
- 2 isoa salottisipulia
- 2 kynttä valkosipulia
- kuivattua peperoncinoa
- kuivattua basilikaa
- vihreitä papuja pakastepussista
- 5 dl maitoa
- 2-3 kananmunaa
- suolaa & pippuria
(- juustoraastetta).

Keitä pasta. Paista sipulit öljyssä ja lisää jauheliha. Mausta lopuksi. Sekoita makaronit, jauheliha sekä pavut vuoassa. Lisää päälle maito-munaseos (ja juustoraaste). Paista 200 °C:ssa n. 45 minuuttia. Nauti ketsupin kanssa!

Paistettua maksaa ja omena-sipulipaistosta

2010-09-02T20:08:00.000+03:00

Aina välillä on ihana herkutella paistetulla maksalla. Perinteiset lisukkeet, perunamuusi ja puolukkasurvos ovat herkkua, mutta tällä kertaa annos oli vähän erilainen. Maksan lisukkeeksi paistoin voissa salottisipulia renkaina sekä muutaman omenan ohuina siivuina. Muusin tilalle valmistin pikapolentaa rosmariinilla ja pecorinolla maustettuna.

Polenta:
- pikapolentajauhoja 1,5 dl
- 0,7 dl kasvislientä
- reilu nokare voita
- rosmariinia pieneksi silputtuna
- suolaa ja pippuria
- pecorinoa raastettuna.

Valmista ensimmäiseksi polenta. Keitä kasvisliemi kiehuvaksi ja lisää polentajauhot. Anna kiehua hiljalleen n. 7 minuuttia (tai paketissa ohjeistetun ajan). Lisää lopuksi voi, rosmariini, suola ja pippuri sekä raastettu pecorino. Laita kattila kansi päällä sivuun odottamaan seuraavien vaiheiden valmistumista.

Omena-sipulipaistos:
- 3 salottisipulia
- 2 kotimaista omenaa
- nokare voita.

Paista miedolla lämmöllä sipulirenkaat ja omenalohkot pehmeiksi.

Lisäksi:
- maksaa viipaleina
- ruokakermaa
- voita
- rosmariinia
- suolaa ja pippuria.

Paistoksen valmistuttua siirrä se toiseen astiaan odottelemaan maksaviipaleiden paistoa. Paista maksat voissa pikaisesti ruiskeiksi, mutta älä liian kypsäksi. Siirrä maksaviipaleet sivuun odottamaan ja siirrä omena-sipulipaistos takaisin pannulle ja lisää noin desilitra ruokakermaa. Anna muhia hetki ja mausta.

Asettele polenta lautaselle ja sen päälle maksaviipaleet sekä paistos. Jos polenta on odottaessa kuivunut (minulle ei käynyt näin), voit lisätä siihen hiukan kuumaa vettä ja sekoittaa hyvin, saadaksesi sen takaisin notkeaksi.

Spydäri

2010-08-05T09:00:00.002+03:00

Pyttipannu kuuluu kesään ja mökille. Siihen saa loistavasti upotettua edellisillalta ylijääneet grillatut lihat, makkarat ja keitetyt uudet perunat. Lisäksi se kaipaa vain uutta sipulia varsineen, pikkuisen rouhittua kuivattua peperoncinoa ja herkkusieniä. Kaiken kruunaa paistettu kananmuna. Sitten jaksaakin taas pinota klapeja!

Grillattua lampaan paahtopaistia

2010-08-04T19:18:00.002+03:00

Lampaan paahtopaistit kypsyivät ihanan mureiksi ja mehukkaiksi pekonipaketissa. Lisäksi pekoni toi aivan ihanaa lisäaromia lampaaseen ja esti yrtti-öljymarinadin palamisen lihan pintaan. Suosittelen kokeilemaan! Lisukkeeksi vain yksinkertaista salaattia, jossa grillattuja paprikasiivuja, sipulia ja grillijuustoa.

Vuohenjuusto ja mansikat yhteen sopii...

2010-07-26T20:05:00.000+03:00

Mikä olisikaan kesäisempi makuyhdistelmä kuin mansikka ja vuohenjuusto! Salaattiin lisäksi tarvitaan vain rucolaa, salottisipulia, balsamicoa ja mustapippuria, a vot!

Melkein-paella

2010-07-01T16:00:00.000+03:00

Juhannuksena meillä oli espanjalainen teema: aamiaisella peruna-makkaratortillaa, päivällä sangriaa ja illalla paellaa. Paellasta tosin jäi puuttumaan kaikkein tärkein eli sahrami, sillä epähuomiossa unohdin sen kotiin. Risotto oli silti erittäin maukasta.

Toinen kommellus risottoon liittyen oli, että sitruunalohkojen sijasta lautaselle päätyikin appelsiinilohkoja :) Olin antanut apukokilleni (rakkaalle ystävälleni) tehtäväksi leikata sitruunasta lohkoja ja nauroin katketakseni, kun hän ihmetteli illastaessamme ettei ollut "ikinä maistanut näin makeaa sitruunaa" - silloin vasta maistoin itsekin näitä sitruslohkoja ja aika makeita ne olivatkin.

Melkein-paella:

- oliiviöljyä
- 2 pientä salottisipulia
- 4 valkosipulinkynttä
- mieleisiä kuivattuja yrttejä
- hyppysellinen kuivattua peperoncinoa
- 2,5 dl risottoriisiä
- pieneksi pilkottu punainen paprika
- 2 dl valkoviiniä
- kuumaa vettä
- yrteillä maustettua tomaattimurskaa

- pakastettuja vihreitä herneitä
- mereneläviä (itse käytin valmista mixiä pakasteesta)
(- kanaa)
- suolaa
- pippuria
- kuorellisia katkarapuja

Kuumenna öljy ja freesaa siinä pieneksi pilkotut sipulit sekä mausteet ja kuullota riisi. (Tässä vaiheessa voisi lisätä mukaan myös sahramin). Laita sekaan myös paprika. Ennen kuin sipuli ruskistuu liikaa laita sekaan 1 dl valkoviiniä. Anna viinin imeytyä riisiin ja lisää loppu viini vasta sitten. Lisää koko ajan vähitellen, noin desi kerrallaan nestettä - tomaattimurska mukaanlukien, kunnes riisi alkaa olla kypsää. Lisää loppuvaiheessa herneet ja merenelävät. Kypsennä varovasti vain pari minuuttia, jotta herneet pysyvät väriltään kirkkaina ja etteivät merenelävät kypsy sitkeiksi. Mausta suolalla ja pippurilla.

Koristele annokset katkaravuilla ja sitruuna- tai appelsiinilohkoilla.

Juhannuspäivän brunssi

2010-06-30T22:02:00.001+03:00

Juhannusaaton lavatanssien jälkeisenä aamuna suolainen brunssi maistui. Pöydässä oli espanjalaisen tortillan tyylinen munakas, hedelmiä, uusia perunoita, sillejä, Malaxin limppua sekä Fresitaa. Munakkaan sisällä oli perunoiden lisäksi savupekoni-Kabanossia, ja sen kanssa tarjottiin herkullista ja koukuttavaa Jim Beam -bbq-kastiketta.

Upean aurinkoisen aamun jälkeen rankkasade pakotti meidät nauttimaan brunssin ulkoeteisessä. Se ei onneksi laskenut tunnelmaa ollenkaan - päinvastoin.

Synttärikakku

2010-06-21T12:39:00.001+03:00

Minun on tehnyt mieli kesäistä kakkua jo parin viikon ajan ja vihdoin kakun leipomiselle löytyi hyvä syy. Inspiroiduin kauden herkuista mansikoista ja raparperista - niinpä kyseessä on suklainen mansikka-raparperikakku.

Kakku toteutettiin mökillä, mistä ei löytynytkään sähköistä vatkainta, joten valmistus oli hieman työläämpää kuin normaalisti.. Mitään ohjettakaan minulla ei ollut, joten tein kakun fiiliksen mukaan - ja hienostihan se onnistui, vaikken mikään varsinainen jauhopeukalo olekaan.

Laitoin täytteeseen 3 liivatelehteä, mutta ensi kerralla laittaisin ehkä 4 kpl. Tämä jakaa hieman mielipiteitä - mieheni mielestä täyte oli juuri sopivan pehmeä (ja pysyi kyllä ihan hyvin koossa), mutta itse pidän ehkä enemmän tiiviistä, hyytelömäisemmistä täytteistä.

Pohja:
- 3 munaa
- 1 dl sokeria
- 1 tl leivinjauhetta
- 1,5 dl jauhoja (perunajauhoja tai vehnäjauhoja tai molempia mieleisessä suhteessa)
- 2 rkl kaakaojauhetta.

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää sekaan valmiiksi yhdistetty jauhoseos (jauhot+leivinjauhe+kaakaojauhe). Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperia ja kaada taikina vuokaan. Paista 170 °C:ssa noin. 25 min. Anna kakun jäähtyä ja leikkaa se kahteen osaan.

Täyte:
- 6 vartta raparperia
- 250 g mansikoita
- 1/2 - 1 dl sokeria
- tilkka vettä
- 250 g mascarponea
- 2,5 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
- 3-4 liivatelehteä
+ 250 g mansikoita koristeluun.

Keitä pienessä tilkassa vettä mansikoista ja pilkotuista raparpereista sokerin kanssa hilloke ja jäähdytä se. Vatkaa vaniljakastike vaahdoksi ja sekoita sekaan varovasti notkistettu mascarpone. Sulata liotetut liivatelehdet pieneen määrään uudelleen lämmitettyä (esim. mikrossa) hilloketta ja sekoita hilloke-liivateseos loppuun hillokkeeseen. Sekoita joukkoon myös vaniljakastike-mascarponevaahto.

Kelmuta irtopohjavuoan reunat, jotta täyte ei tarttuisi niihin. Laita kakkupohjan toinen puoli irtopohjavuokaan. Kaada pohjan päälle täyte. Laita täytteen päälle kakkupohjan toinen puoli. Jäähdytä/ hyydytä jääkaapissa vähintään 4 tuntia, mielellään yön yli.

Halutessasi voit kokoamisvaiheessa kostuttaa kakkupohjat esim. Spritella, kuten minä tein. Kakusta tuli kuitenkin todella kostea, joten se ei liene tarpeellista.

Koristele mansikoilla ja irroita vuoka sekä kelmut ennen tarjoilua.

Kesäinen parsa-perunasalaatti mausteisilla makkaroilla

2010-06-06T14:58:00.002+03:00

Kesäinen grillisalaatti:

- vuonankaalia
- rucolaa
- basilikaa
- sitruunatimjamia
- uusia perunoita
- vihreää parsaa
- mausteisia lammasmakkaroita (esim. merguez)
- oliiviöljyä
- balsamicoa
- dijonia
- valkosipulia
- suolaa & pippuria.

Sekoita salaattipohjaan kastike eli oliiviöljyyn sekoitettu balsamico, murskattu valkosipuli, reilu lusikallinen dijonia sekä suola ja pippuri. Lisää vielä kuumat keitetyt perunat, grillatut parsat sekä makkarat paloiteltuina. Sekoita ja tarjoa lämpimänä esim. oluen kanssa.

Se on täällä taas!

2010-05-31T11:10:00.003+03:00

Raparperikausi on alkanut!

Ohje pääosiltaan sama vanha, mutta pohjaan lisäsin teelusikallisen leivinjauhetta ja jauhoina käytin ruisjauhoja (1 dl) sekä kauraleseitä (n. 0,5 dl). Leivinjauheella pohjasta tulee mukavasti vähän kuohkeampi. Mausteena pohjassa myös kardemummaa. Toimii!

P.S.
Kaikki frendit, jotka luette tätä: jos haluatte raparperia, let me know! Sitä riittää meidän mökillä kirjaimellisesti vaikka muille jakaa :)

On kahdenlaisia ihmisiä..

2010-05-08T14:13:00.006+03:00

Niitä, jotka yksin ollessaan eivät viitsi valmistaa ruokaa; ja niitä, jotka yksin ollessaankin tekevät aterioista juhlahetkiä. Niitä, jotka syövät elääkseen; ja niitä, jotka elävät syödäkseen.

Sellossa oli eilen tuoreet sinisimpukat tarjouksessa, joten pitihän niitä ostaa. Valmistin ne lähes samaan tapaan kuin viimeksi, ainoana poikkeuksena lisäsin liemeen hieman chiliä. Se sopii siihen yllättävän hyvin.

Koska majoneesi oli päässyt loppumaan (omasta jääkaapista, ei kaupasta), eikä annos olisi ollut tarpeeksi autenttinen ilman sitä, ryhdyin (valkosipuli)majoneesin vatkaukseen. Monet pelkäävät majoneesin tekemistä, mutta turhaan. Siinä on suht helppo onnistua. Kaiken lisäksi itse tehty majoneesi on aivan eri planeetalta kuin kaupan valmis.

Tein todella pienen satsin:

- 1 keltuainen
- vajaa desi oliiviöljyä
- pieneksi hakattua valkosipulia
- teelusikallinen viinietikkaa
- suolaa
- pippuria.

Vatkaa huoneenlämpöistä keltuaista hetki itsekseen. Kun sen rakenne on rikkoutunut, ryhdy hiljalleen valuttamaan sekaan oliiviöljyä kapeana norona. Jatka koko ajan sekoittamista. Kun majoneesi alkaa olla konsistenssiltaan tarpeeksi paksua, lisää sekaan valkosipuli ja etikka. Sekoita edelleen koko ajan. Lisää vielä vähän oliiviöljyä. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla.

Olen opetellut majoneesin valmistuksen perusteet (ja monta muuta valmistustapaa ja niksiä) klassikoksi muodostuneesta Ranskalaisen keittiön salaisuudet -kirjasta. Se on ihan helmi!

Ruokajuomana toimi yksi lempikuohuviineistä, ranskalainen Vouvray.

Oletko sinä todellinen herkkusuu? Viitsitkö valmistaa aikaa ja vaivaa vievän annoksen vain itsellesi?

Pihvin paistaminen

2010-05-06T18:05:00.006+03:00

Pihvin paistaminen on oma taiteenlajinsa, mutta ei mitään rakettitiedettä. Siihen kuuluu muutamia niksejä, mutta harjoittelemalla ne oppii. Vuosien pihvinpaiston jälkeen voisin paistaa medium-kypsän pihvin vaikka unissani.

Kuvissa esimerkkinä on entrecôte-pihvi, mutta samat säännöt pätevät myös (naudan) sisä- ja ulkofilepihveihin. Porsaanliha ja kana kannattaa kypsentää täysin (vaikka itse kyllä jätänkin uunissa valmistetun porsaan sisäfileen hieman roseeksi).

Näin paistat pihvit minun tyylillä:

1. Ota liha jääkaapista huoneenlämpöön vähintaan 30 minuuttia ennen paistamista.

2. Laita hellan levy päälle täysille. Sulata pannulla pieni nokare voita ja pieni loraus oliiviöljyä. Kun voi-öljyseos on kuumaa, aseta pihvi pannulle. Jos valmistat useamman kuin yhden pihvin, varmista että ne eivät ole pannulla liian tiiviisti. Pienennä lämpöä hieman (esim. induktiolla 6/9 ja perinteisellä 4/6). Anna pihvin paistua n. 2 -4 minuuttia pihvin paksuudesta riippuen.

3. Käännä pihvi. Pippuroi ja ripottele suolaa paistopinnalle. Anna pihvin paistua vielä niin pitkään kunnes ensimmäiset veripisarat puskevat pihvin pinnalle. Tällöin pihvi on kypsyydeltään medium miinus. Jos haluat hieman kypsempää, anna olla vielä hetki.

Ylimmässä kuvassa näkyy lopputulos. Tarjoa pihvi esimerkiksi raikkaan vihreän salaatin kanssa. Nam!

P.S.
Jokiksessa on myös käsitelty samaista aihetta. Mielestäni nämä ohjeet pätevät erinomaisesti uunissa valmistettavan paistin suhteen.

Halloumisalaatti

2010-05-04T17:24:00.003+03:00

Halloumijuusto on ihanaa salaatissa etenkin kesällä, sillä se on suolaista ja sen voi helposti grillata ilman että sen rakenne muuttuisi juoksevaksi. Juuston voi myös paistaa kuumalla pannulla. Älä tällöin laita pannulle öljyä pohjalle, jotta juusto saisi ruskean paistopinnan. Salaattipohjaksi halloumin kanssa sopivat mielestäni hyvin rucola ja basilika.

Kuvassa olevassa salaatissa on:

- valmista salaattisekoitusta
- rucolaa
- kurkkua
- tomaattia
- punaista paprikaa
- halloumia
- oliiviöljyä
- balsamicoa
- pippuria.

Olen tehnyt myös erinomaista versiota, jossa on ollut:

- valmista salaattisekoitusta
- basilikaa
- avocadoa
- kurkkua
- salottisipulia
- oliiviöljyä
- balsamicoa
- kuivattua timjamia.

Molemmat versiot ovat erittäin hyviä!

Pienet suklaakakkuset

2010-03-21T12:55:00.007+02:00

Perjantaina makeanhimo kävi ylivoimaiseksi ja päätin tehdä yltiösuklaista jälkiruokaa. Ohje on sama kuin aiemmin, mutta tein vain 1/4 alkuperäisestä määrästä. Lisäksi paistoin kakkuset annospaloiksi (tai suupaloiksi) pienissä vuoissa. Tämä vaikutti tietenkin kypsymisaikaan, joka oli vain n. 20 minuuttia 200 °C:ssa.

Raikas salaatti vihreistä pavuista ja appelsiinista

2010-03-15T09:58:00.002+02:00

Appelsiinit ovat edelleen herkullisia ja ihanan mehukkaita. Eri muodoissa, syön niitä 2-3 kpl päivässä: aamulla smoothiessa, lisukesalaatissa, jälkiruoassa tai ihan sellaisenaan välipalana.

Nopea ja maukas lisukesalaatti (2-3 annosta):

- vihreitä papuja pakastepussillinen (tuoreetkin käyvät, mutta niitä ei paljon näy tähän aikaan vuodesta)
- 2 appelsiinia
- shalottisipuli
- oliiviöljyä
- suolaa
- pippuria.

Keitä pavut kypsiksi pussin ohjeen mukaan. Pilko appelsiini sopiviksi paloiksi ja sipuli renkaiksi. Sekoita kaikki salaattikulhossa, lorauta päälle tilkka oliiviöljyä ja rouhi myllystä vielä suolaa ja pippuria. Valmista!

Laskiaisen timjamilla maustettu hernerokka

2010-02-16T21:40:00.006+02:00

Sunnuntai oli oiva päivä enemmän aikaa vievään ruoanlaittoon. Kuten viimekin vuonna, laskiaissunnuntain kävelylenkkimme suuntautui Gallträskin jäälle. Lenkin aikana kotona porisi miedolla lämmöllä herkullinen hernekeitto. Inspiraatiota keittoon löysin Käpykakku selän alla -blogista. Muokkasin heidän ohjetta kuitenkin hieman.

Hernekeitto:
- 500 g kuivattuja luomuherneitä
- 2 l vettä
- 2 shalottisipulia
- muutama kynsi valkosipulia
- muutama sata grammaa joululta jäänyttä kinkkua pakkasesta
- kuivattua timjamia
- kokonaisia mustapippureita
- suolaa
- tuoretta timjamia.

Huuhtele herneet ja laita ne likoamaan yöksi. Seuraavana päivänä aloita keittäminen; keitä herneitä likoamisvedessään. Laita sekaan sipulit pieneksi silputtuna. Kun keitto on saanut kiehua tunnin, lisää pippurit, suola, kuivattu timjami ja kinkku. Keitä vielä vähintään tunti. Mausta lopuksi tuoreella timjamilla.

Suppilovahveropasta ja pihvi

2010-02-14T18:09:00.003+02:00

Kaapin kätköistä löytyi vielä pussillinen kuivattuja suppilovahveroita, jotka päätyivät pastaan. Idea ruokaan lähti uusimman Glorian ruoka & viini -lehden tattipasta-ohjeesta. Yhdistelmänä pihvi ja kermainen pasta on aika tuhti - pasta sopisikin ihan yksistään illalliseksi.

Suppilovahveropasta syntyi näin:

- 1,5 dl kuivattuja suppilovahveroita
- tilkka vettä
- shalottisipuli
- valkosipulia
- oliiviöljyä
- suolaa
- pippuria
- tuoretta timjamia
- 2 dl kolmen juuston ruokakermaa TAI ruokakermaa ja parmesaania
- linguine-pastaa
- 4 kpl saksanpähkinöitä

Laita sienet likoamaan pieneen tilkkaan vettä. Silppua sipulit ja kuullota niitä oliiviöljyssä hetki. Nosta sienet likoamasta pannulle ja kääntele niitä siinä muutama minuutti. Lisää pannulle kerma ja mausta kastike. Keitä pasta ja sekoita kastikkeeseen. Ripottele murskatut pähkinät valmiin annoksen päälle.

Sushi-illallinen

2010-02-04T15:33:00.006+02:00

Ensimmäistä hääpäivää juhliaksemme nautimme molempien lempiruokaa sushia. Illallinen valmistettiin itse ja nautittiin kotona takkatulen ääressä - romanttista.

Wasabi-herneitä. Näihin jää helposti koukkuun :)

Lohi- ja tunanigireitä sekä makeja, joissa lohta, tonnikalaa, avocadoa ja kurkkua varioivin yhdistelmin. Tarkoituksena oli laittaa johonkin rullaan lisäksi seesaminsiemeniä, mutta se unohtui. Lisänä tarjottiin tietenkin soijaa, wasabia ja garia.

Juhlajuoma.

Lisäksi Gekkeikan sakea lämmitettynä.

P.S.
Jos menette Berliiniin ja haluatte nauttia hyvän sushi-illallisen, suosittelen lämpimästi Kuchia, tuota Mittessä sijaitsevaa. Söin siellä joulun alla yhdet elämäni parhaat sushit! Kannattaa kuitenkin tehdä varaus (muutama päivä etukäteen riittää), sillä se on supersuosittu.

Sisäfilettä ja suppilovahveroita japanilaisittain

2010-01-21T19:30:00.000+02:00

iPhoton arkistoista löytyi onnistunut kokeilu, jota en ole muistanut blogata: misotahnassa paistettua naudan sisäfilettä ja suppilovahveroita sekä riisinuudeleita.

Tarvitset:

- misotahnaa
- naudan sisäfilettä
- tilkan vettä
- suppilovahveroita
- mustapippuria
- seesaminsiemeniä
- riisinuudeleita.

Purista teelusikallinen misotahnaa paistinpannulle ja paista liha siinä roseeksi. Jos tahna on liian tiivistä, tee siitä juoksevampaa tilkalla vettä. Paista samalla pannulla (pesemättä sitä välillä) sienet. Asettele liha ja sienet keitettyjen riisinuudeleiden päälle. Ripottele pinnalle seesaminsiemeniä.

Todella herkullista, todella helpolla!

Maalaismunakas

2010-01-20T07:30:00.000+02:00

Monesti hyvät ruoat syntyvät sattumalta. Niin tämäkin herkkumunakas.

Maalaisilmassa hyvin nukutun yön jälkeen vatsa kurni ja vaati tuhtia aamiaista. Jääkaapista löytyi:

- nokare voita
- munia
- sinihomejuustoa
- palvikinkkua
- emmentaljuustoa (mustaleima).

Riko munat kulhoon ja vatkaa ne rikki. Sulata pannulla nokare voita ja lisää munat. Kun munakas on hetken saanut kypsyä, ripottele pinnalle kinkku ja sinihomejuusto nokareina. Anna kypsyä. Lopuksi taita munakas. Raasta vielä päälle mustaleima-emmentaljuustoa.

Tarjoa leivän, vihannesten, hedelmien, tuoremehun ja mustan teen kanssa. Voilà!

Melkein-raw salaatti

2010-01-19T22:30:00.000+02:00

Edelleenkään ei tee mieli syödä mitään muuta kuin salaattia. Raaka kukkakaali koukuttaa. Koska pelkkä salaatti ei kuitenkaan (muka) pidä miehen nälkää, lisäsin päälle pestomarinoituja broilerin fileesuikaleita.

Raikas kanasalaatti:

- tuoretta pinaattia
- jääsalaattia
- kurkkua
- kukkakaalia
- sellerin varsi
- appelsiinin mehu
- paistettua broileria

Kevennystä

2010-01-11T22:21:00.003+02:00

Tänään teki pitkästä aikaa mieli jotain kylmää ja raikasta syötävää. Johtui ehkä siitä, että pakkasasteet ovat nousseet hieman inhimillisemmiksi (-6 °C). Kylmällä säällä tekee mieli syödä lämpimiä ja lämmittäviä keittoja ja lihapatoja. Mutta tänään päädyin siis fetasalaattiin.

Kotitekoista kebabia

2010-01-10T20:25:00.012+02:00

Decapitated-blogissa tehtiin kebabia jo kesällä, mutta ehdin toteuttaa oman kokeiluni vasta nyt. Insanityn ohjeet ovat niin perusteelliset, etten ryhdy omia rustailemaan. Noudatin ohjeita muuten melko tarkasti, mutta tein muutoksen määrässä; lihaa oli noin kilon verran - osa lammasta, osa nautaa.

Lopputulos oli todella hyvä ja autenttinen. Hieman mietitytti aromisuolan käyttö arominvahventeen takia, mutta en keksinyt siihen hätään korviketta. Ensi kerralla kokeilen jotain omaa suola-mausteseosta sen sijaan.

Apukokkini/luottokuvaajani/koemaistajani oli erittäin innostunut projektista, mikä näkyy kokeilun dokumentoinnissa :)

Lihamötikkä 3 h uunissa.
You like it hot??? Jalopenoilla maustettu kastike.

Valkosipulinen jogurttikastike.

Lopputulos.

Joulupöytä

2010-01-07T13:41:00.009+02:00

Joulupöytämme koostui hyvin perinteisistä jouluruoista. Alkuun kaloja ja shampanjaa, myöhemmin kinkkua ja laatikoita.

Mätejä
Lime-graavattua siikaa
GraavilohtaSnapsiLisäksi kalapöydässä oli sillikaviaaria, suutarinlohta ja lasimestarin silliä.

Helppo ja nopea appelsiinijälkiruoka

2009-12-21T14:52:00.005+02:00

Appelsiinit ja muut sitrushedelmät taitavat olla nyt makeimmillaan ja olenkin niihin ihan koukussa. Seuraavanlaista herkkujälkkäriä tein lauantaina. Ohjetta voi muokata monella eri tavalla; päälle voi pilkkoa vaikka sitruunamelissaa tai basilikaa - miksei myös balsamicosiirappi sopisi hunajan tilalle.

Ohje:

Kuori ja paloittele appelsiinit. Ripottele päälle kanelia ja valuta juoksevaa hunajaa. Nauti!

Arkea

2009-11-20T14:35:00.008+02:00

Aika paljon ruokia jää blogaamatta, vaikka kyllä meilläkin ihan joka päivä syödään. Joskus ruoat ovat mielestäni liian arkisia blogattavaksi, joskus taas samoja, joista olen jo aiemmin kirjoittanut. Kiireessä tulee helposti turvauduttua hyviksi havaittuihin luottoruokiin.

Mitkä ovat sinun luottoruokia/ -reseptejä, jotka pelastavat kiireisinä arki-iltoina? Minun taitaa olla kana-kookoskeitto, sillä se valmistuu nopeasti, on herkullista ja siitä riittää useammaksi päiväksi.

Seuraavat ansaitsisivat varmasti oman postauksen, mutta pääsevät nyt vain kuvina inspiroimaan teitä lukijoita. Jos joku kiinnostuu ja haluaa tarkempaa selostusta, niin voin palata asiaan. Nauttikaa!

Yrteillä ja sitruunalla täytettyä ja pekonilla peiteltyä kevätkananpoikaa. Herkullista!

Paistettua maksaa pippuri-kermakastikkeessa, lisukkeena perunoita sekä paistettua sipulia ja herkkusieniä. Vain puolukkasurvos puuttuu!

Herkkuja isille

2009-11-10T19:00:00.007+02:00

Isänpäivän menu ei ollut etukäteen kovin harkittu, mutta muodostui mielestäni aika onnistuneeksi kokonaisuudeksi. Lähtökohtana oli "mitäs kivaa kaupasta tänään löytyisi". Ostokset tein kylläkin ihan ajoissa, vaikka 24 h auki oleva lähi-ABC aina välillä pelastaa.

Alkuun oli hieman belgialaista tunnelmaa: Moules et frites

Sinisimpukoiden kanssa tarjosin perinteiseen tyyliin "belgialaisia perunoita" ja valkosipulimajoneesia.

Sinisimpukat valmistin ihan omasta päästä, mutta pyrin saamaan lopputulokseksi moules à la marinière (merimiehen rouvan tapaan). Freesasin ensin oliiviöljyssä valkosipulia ja salottisipulia. Lisäsin päälle valkoviiniä puoli pulloa. Mausteeksi lisäsin timjamia, suolaa ja pippuria. Liemen kiehauttamisen jälkeen laitoin simpukat* pataan. Annoin kiehua, kunnes kuoret olivat auenneet. Ennen tarjoamista, ripottelin päälle runsaasti tuoretta persiljaa.

Koska alkuruoka oli tuhti, pääruoka oli hieman kevyempää:

Ankan pikkufileitä rucolapedillä ja granaattiomenaa

Ennen rucolan asettelemista lautaselle, pyörittelin sitä kulhossa kastikkeessa (oliiviöljyä ja balsamicoa). Paistoin fileet nopeasti molemmin puolin (tässä kannattaa olla tosi tarkkana, jotta ankka jää roseeksi sisältä) ja maustoin suolalla ja pippurilla. Laitoin fileet rucolan päälle ja taputtelin vielä granaattiomenaa päälle. Käytän termiä taputella, sillä siemenet tulevat mahdollisimman vähällä sotkulla pois kuoresta siten, että halkaisee omenan ensin kahtia, kääntää sen ylösalaisin ja taputtelee sitten kuoren päältä vaikkapa lusikalla.

* Ennen pataan laittamista simpukat pitää tsekata seuraavasti: kopauta esim. pöydänreunaan ja heitä ne yksilöt pois, jotka eivät sulkeudu (sillä ne eivät ole enää elossa).

Helppo suklaakakku ja persikkapyree

2009-10-24T14:46:00.005+03:00

Äärimmäisen helppo apu salakavalasti syntyneeseen ja äkilliseen makeannälkään on suklaakakku, jonka resepti löytyy Maizena-paketinkin kyljestä. Tein vain puolikkaan annoksen, johon tuli:

- 2 kananmunaa
- 1 dl sokeria
- 1/2 tl soodaa (ohjeen mukaan pitäisi laittaa leivinjauhetta, mutta hyvin toimin näinkin)
- 1,25 dl Maizenaa
- 100 g voita
- 100 g tummaa suklaata.

Sulata suklaa ja voi kattilassa. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää vaahtoseokseen jauhot ja sooda ja lopuksi voi-suklaaseos. Sekoita, kaada vuokaan ja paista 200 °C:ssa n. 25 min. Älä paista kakkua läpikypsäksi, vaan anna jäädä hieman löysäksi keskeltä.

Kakkua raikastamaan valmistin persikkapyreetä/-kastiketta säilykepersikoista. Lorautin sekaan pienen tujauksen Cointreauta, joka antoikin ihanan säväyksen kastikkeeseen.

Carpaccio rucolapedillä

2009-10-17T21:20:00.006+03:00

Lauantai-illan kruunaa herkullinen illallinen.

Naudanlihacarpaccio kahdelle:
- 100 g naudan sisäfilettä
- musta- ja viherpippuria
- rucolaa
- pieni salottisipuli
- mozzarella di bufala
- basilikaa
- Maldonia
- oliiviöljyä
- balsamicoa

Paista liha kuumalla pannulla pienessä tilkassa oliiviöljyä "kiinni" eli n. 30 sekuntia kultakin puolelta. Pippuroi liha ja laita esim. Minigrip-pussissa pakastimeen vähintään kahdeksi tunniksi. Revi lautaselle rucolaa, basilikaa, mozzarellaa ja lisää renkaiksi leikattu salottisipuli. Leikkaa kohmettunut liha ohuiksi siivuiksi (mitä ohuempi, sen parempi) ja asettele lautaselle. Ripottele päälle hyppysellinen Maldonia. Lopuksi pirskottele annoksen päälle hyvää oliiviöljyä ja balsamicoa.

Pohdin päivällä hetken Alkossa minkälainen viini sopisi carpaccion seuraksi. Päädyin Valpolicella Ripassoon, jota kuvattiin täyteläiseksi. Viini sopi erinomaisesti annoksen kanssa. Tämä vasta nuori viini teki minuun niin hyvän vaikutuksen, että aion ostaa sitä laatikon verran viinikaappiin kypsymään. Saa nähdä, miten se vuosien myötä kehittyy.

Varmasti onnistuva mökki-illallinen

2009-10-06T20:02:00.002+03:00

Kun mökillä on paljon puuhaa (esim. omenoiden poimimista), ruoan tulisi valmistua vaivattomasti, mutta olla myös tarpeeksi tuhtia. Tähän ratkaisuna on lihapata. Sen kun antaa padan porista, aikatauluilla ei niin väliä - oikeastaan, mitä pidempään pata saa kypsyä, sen parempaa se on.

Laitan pataan yleensä 2/3 lihamäärästä nautaa ja 1/3 porsasta, sillä rasvaisempi porsaanliha mehevöittää padan hyvin. Lisämakua pataan antavat punaviini ja yrtit. HUOM! Ohjeessa ei ole annettu aineiden määriä, voit soveltaa niitä ruokailijoiden määrän mukaan.

Lihapata:
- naudanlihaa esim. sisäpaistia
- porsaanlihaa esim. kasleria
- punaviiniä
- porkkanoita
- valkosipulia
- herkkusieniä
- hillosipuleita
- kuivattuja yrttejä (esim. basilikaa, oreganoa, laakerinlehtiä)
- suolaa ja pippuria
- pieni purkki tomaattipyreetä tai paseerattua tomaattia
- villiriisiseosta.

Ruskista lihat tilkassa oliiviöljyä. Lisää valkosipuli ja paloitellut porkkanat. Anna paistua pieni hetki, ja lisää punaviini (niin paljon kuin raaskit; muista myös jättää lasillinen kokille (kunnianosoitus Keith Floydille)). Lisää loput padan ainekset, paitsi riisi, ja anna hautua miedolla lämmöllä ainakin tunnin ajan. Ennen tarjoilua lisää villiriisiseos ja jonkin verran kiehuvaa vettä (ei liikaa, sillä padasta on tarkoitus tulla aika kiinteää). Hauduta vielä niin kauan, että riisi on kypsää. Tarjoa hyvän punaviinin kanssa! Tämän kanssa sopivat mielestäni hieman voimakkaammat ja tanniiniset viinit.

Kannattaa muuten tehdä aina tarvittavaa suurempi määrä pataa, sillä se on vain parempaa seuraavana päivänä, ja toimii loistavasti myös lounaana.

Syksyn sienisatoa

2009-10-06T19:13:00.007+03:00

Kuvat antavat vinkin siitä, missä olen viime viikonloput viettänyt. Aivan oikein, sienimetsällä! Saldona on monta syötyä sienikeittoa, -muhennosta, -paistosta sekä lasipurkillista kuivattuja suppiksia odottamassa talvipäiviä.

Kehittelin aivan sattumalta ja suotuisissa olosuhteissa (ulottuvilla olleet raaka-aineet sopivat hyvin yhteen) herkullisen suppilovahveroilla höystetyn maa-artisokkakeiton.

Suppilovahvero-maa-artisokkakeitto:

- 500 g maa-artisokkia
- 1 iso/ 2 pientä salottisipulia
- valkosipulin kynsi
- 2 dl ruokakermaa
- nokare voita
- 4 dl suppilovahveroita
- suolaa ja pippuria.

Kuori ja keitä maa-artisokat kypsiksi. Kaada suurin osa keitinvedestä pois, mutta jätä tilkka kattilaan. Lisää ruokakerma. Paista sienet ja sipulit pannulla voissa. Lisää paistetut sienet ja sipulit kattilaan. (Voit jättää osan annosten koristelua varten.) Soseuta kattilassa olevat ainekset, kiehauta ja mausta vielä suolalla ja pippurilla.

Phototeknisistä syistä keitosta ei ole kuvaa.

Flunssaisen pelastaja

2009-08-30T19:11:00.003+03:00

Mitä syön, kun flunssa on kaatanut sänkyyn ja jääkaappi on tyhjä?
Instant misokeittoa tukevoitettuna riisinuudeleilla. Ei ehkä täysin oikeaoppinen yhdistelmä, mutta toimii - nyt ilma kulkee myös nenän kautta!

Rapuja

2009-08-30T17:38:00.003+03:00

Nämä kaunottaret syötiin jo heinäkuussa Ruotsissa. Tuoreita ja herkullisia. Hunnebostrandissa kokeilemisen arvoista myös ravintola Kanten, etenkin lankkupiffi!

Robusti lounassalaatti

2009-08-24T17:28:00.003+03:00

Maalaissalaatti Man Flun hoitoon:

- jääsalaattia
- rucolaa
- avomaankurkku
- avocado
- 4 keitettyä perunaa
- paketti pekonia
- herkkusieniä
- keitettyjä kananmunia
- oliiviöljyä
- balsamicoa
- 1/2 sitruunan mehu
- dijon-sinappia
- pippuria

Revi salaatti, pilko sekaan kurkkua ja avocadoa. Pirskottele sitruunamehua päälle estämään avocadon tummuminen. Paista pekoni rapeaksi. Älä heitä pekoninrasvaa pois, vaan paista paloitellut perunat ja herkkusienet siinä. Kaada perunat ja sienet salaattipohjan päälle, asettele päällimmäiseksi pekonisiivut ja kananmunalohkot. Sekoita kastike oliiviöljystä, balsamicosta ja dijonista.

Tattirisotto

2009-08-23T20:26:00.005+03:00

Eilen sienimetsästä löytyi hyvin kantarelleja, mutta myös muutama herkkutatti - juuri sopivasti risottoa varten. Kantarellit päätyivät eilen perinteiseen kermakastikkeeseen uunissa paistetun ulkofileen kanssa. Tänään oli vuorossa tattirisotto. Jollain muullakin taisi olla risotto mielessä, sillä Mankkaan K-Supermarketin risottoriisihyllyt olivat ihan tyhjiä. Onneksi kaapista löytyi vielä risottoriisiä.

Lähtökohtana oli HS:n ohje, mutta muokkasin sitä hieman. Suosittelen ehdottomasti lisäämään lopuksi hiukan sitruunamehua, sillä se syventää maun erinomaiseksi.

- 3 suurta tattia
- iso salottisipuli
- pieni kynsi valkosipulia
- oliiviöljyä
- voita
- 3 dl risottoriisiä
- 1 dl Noilly Prat'ta
- puolikas kasvisliemikuutio
- timjamia
- 7 dl vettä
- n. 1,5 dl parmesania
- suolaa & pippuria
- persiljaa
- sitruunamehua.

Paista sipulit ja pilkotut sienet öljy-voiseoksessa, lisää riisit. Lorauta vermuttia, anna imeytyä riisiin. Murenna kasvisliemikuutio sekaan ja lisää kuivattu timjami. Kaada vettä vähitellen, n. desi kerrallaan, ja anna imeytyä ennen kuin lisäät. Kun riisi on kypsää, lisää sekaan raastettu parmesaani, mausteet ja halutessasi vielä muutama nokare voita (itse en tykkää laittaa voita, tulee liian kermaista). Mausta suolalla ja pippurilla. Purista lopuksi vajaan puolikkaan sitruunan mehu. Sekoita mukaan persiljaa.

Risoton kanssa maisteltiin viikonlopulta ylijääneitä viinejä. Zenaton pehmeä Ripassa sopi risoton kanssa paremmin, mutta kantarellisoosin ja naudan ulkofileen kanssa sopi erinomaisesti Poggio al Tufo.

Kantarellipaistos ja uunilohta

2009-08-23T20:16:00.004+03:00

Syksy, pimenevät illat ja sienet ovat täällä taas! Sienet ovat yksi harvoista asioista, joita tänä päivänä saa lähes ainoastaan sesongin aikana. Ehkä juuri siksi ne maistuvat taivaallisilta. Toivon kuitenkin saavani niin suuren sienisaaliin tänä syksynä, että niistä riittäisi kuivattavaksi asti.

Sienipaistos:

- voita
- kantarelleja
- keitettyjä uusia perunoita
- keitettyjä vihreitä papuja
- ruohosipulia
- suolaa ja pippuria.

Paista kantarellit runsaassa voissa kuumalla pannulla. Lisää nesteiden haihduttua perunat, pavut, ruohosipuli ja mausteet. Tarjoa vaikka uunilohen tai hyvän pihvin kanssa.

Mustikkapiirakka ja vadelmia

2009-08-18T21:52:00.003+03:00

Glorian ruoka ja viini -lehdestä inspiroidun tekemään perinteisestä poikkeavan mustikkapiirakan, mutta en täysin voinut noudattaa ohjetta, sillä siihen olisi tullut kuohukermaa ja ranskankermaa - aika raskas piirakka siis. Sen sijaan täytteeseen tuli hieman kevyempää vaniljarahkaa ja sitruunamelissaa.

Piirakkapohja:
- 50 g voita
- pari ruokalusikallista maitorahkaa
- pari ruokalusikallista sokeria
- ruis- ja kaurajauhoja yhteensä n. 2,5 dl.

Täyte:
- 2,5 dl vaniljarahkaa
- 0,5 dl maitorahkaa
- kananmuna
- sitruunamelissaa silputtuna 1 dl
- mustikoita niin paljon kuin olet metsästä löytänyt/ raaskit laittaa.

Paista pohjaa uunissa ilman täytettä ensin n. 5 minuuttia ja sitten täytteen kanssa 20-25 minuuttia. Jos sinulla on jääkaapissa ylimääräiseksi jääneitä takapihalta poimittuja vadelmia, laita niitä runsaasti piirakan päälle ja nauti!

Onnistunut munakoisokokeilu

2009-08-13T16:13:00.006+03:00

Lomailu Kreikassa jätti jälkensä - himon raikkaaseen tsatsikiin ja munakoisoruokiin (kuvassa Imaami pyörtyy). Ihaninta kreikkalaisessa ruoassa on sen yksinkertaisuus - sovellettavissa siis myös kotikeittiössä :)

Monet ovat tuskailleet, että rakastavat muiden tekemiä munakoisoruokia, mutta eivät oikein onnistu niissä itse. Minä ainakin. Nyt olen kuitenkin kehitellyt yhden tavan valmistaa munakoisoa siten, että lopputulos on loistava. Salaisuus on siinä, että käyttää tarpeeksi oliiviöljyä (=paljon) ja antaa munakoison kypsyä rauhassa ja pitkään miedolla lämmöllä.

Marinoidut munakoisot (ohjeen määrät riippuvat omasta mausta ja siitä kuinka monelle olet ruokaa tekemässä):

- munakoiso
- oliiviöljyä
- valkosipulia
- yrttejä (tuoreita tai kuivattuja, maun mukaan - taisin itse käyttää kuivattua timjamia)
- persiljaa
- suolaa ja pippuria.

Paloittele munakoiso viipaleiksi pitkittäin tarpeeksi ohuiksi siivuiksi (jos munakoiso on iso, siivut kannattaa vielä laittaa kahteen tai neljään osaan pituussuunnassa). Ei tarvitse itkettää. Paista siivuja runsaassa oliiviöljyssä yrttien ja pilkotun valkosipulin kanssa miedolla lämmöllä niin pitkään, kunnes munakoisot on pehmeitä, hajoamispisteessä. Maltti on valttia. Kun munakoiso on pehmeää, mausta suolalla ja pippurilla sekä ripottele päälle runsaasti persiljaa. Nauti tuoreen leivän kanssa.

Edit. 13.8.09 klo 16.54
Ai niin, kandee kuoria munakoiso ihan ekaksi.

Ruisburgeri

2009-08-12T18:15:00.003+03:00

Kun meillä tehdään burgereita, lähes poikkeuksetta sämpylänä toimii ruikkari (esim. Ruis 100). Tällä kertaa välissä oli lampaanjauhelihapihvi, sulate-cheddarviipale, sinappikurkkusalaattia, chiliketsuppia ja rucolaa.

Kuten lihapullissanikaan, en käytä burgerin pihveissä sidosaineita (kananmunaa tai leipää), vaan pihvi koostuu pyhässä yksinkertaisuudessaan:

- lampaan jauhelihasta
- kuivatusta mintusta
- suolasta ja pippurista.

NAM!

Peksusalaatti

2009-08-12T18:00:00.003+03:00

Pekoni sopii salaattiin yllättävän hyvin. Tähän salaattiin tuli hyvin yksinkertaiset ainekset:

- salaattia
- salottisipulia
- kurkkua
- parmesaania
- muutama siivu pekonia (rapeaksi paistettua)
- suolaa, pippuria, öljyä, balsamicoa.

Jamiella on yksi hieman fiinimpi, mutta vastaavanlainen salaatti yhdessä kirjoistaan. Muistaakseni siihen tulisi lisäksi uppomuna, valkosipulikrutonkeja (itse tehtyjä, tietenkin) sekä salaattikastike (sekin omatekoinen). Sitäkin olen kokeillut, lopputulos aika ihana.

Juhlaleipomuksia

2009-08-04T22:28:00.006+03:00

Muistatteko juhlat, joihin olin leipomassa kesän alussa? Juhlat onnistuivat hyvin, samoin kaikki tarjoilut. Myös vieraat vaikuttivat tyytyväisiltä.

Makeaan pöytään leivoin bravuurini, raparperipiirakan, raparperi-inkiväärihillolla täytettyjä lusikkaleipiä, omenabostonia sekä tricolori-kakun. Viimeksi mainittuun törmäsin sattumalta aivan ihanassa blogissa, kiitoksia vielä sinne innoituksesta!

Katkarapuleivät

2009-08-04T21:57:00.004+03:00

Göteborgissa lähes jokaisen ravintolan listalla on katkarapuleipä. Ne ovat aina valtavia - niissä ei säästellä koossa eikä katkarapujen tai majoneesin määrässä. (Ehkä näin ei tosiasiassa ole, mutta meidän seurueen otanta antoi näin ymmärtää.)

Kotiin palatessa emme olleet vielä saanet näistä mauista tarpeeksi, vaan tein oman, hieman vaatimattomamman version.

Patongin päällä aiolia, romainesalaattia, katkarapuja, kananmunaviipaleita ja tilliä. Kyytipojaksi sopisi hyvin akvaviitti, parhaiten ehkä tillillä maustettu. Juomana toimi hyvin myös Citronelle.

Lomaruokia

2009-08-04T21:48:00.005+03:00

Loma kului pääasiassa ulkomailla, ja muiden valmistamia ruokia nauttiessa. Se on aina tiettyyn rajaan asti ihanaa, mutta omaan keittiöön on mukava palata kokeilemaan kaikkia matkoilla kerättyjä ideoita.

Tässä kuvakavalkadia Göteborgin herkuista...

Couscous-kebab-salaatti

2009-07-04T12:45:00.003+03:00

Ostin ensimmäistä kertaa elämässäni kebabia kaupasta (pakasteena Lidlistä), tarkoituksena yllättää hubby positiivisesti. Päädyin jostain lehdestä, luultavasti Pirkasta, inspiroituneena käyttämään sitä couscous-salaatissa.

Salaatissa on :
- pieneksi pilkottua vihreää paprikaa
- couscousta (+ nokare voita)
- rucolaa
- kebabia
- valkosipulia
- Heinzin chiliketsuppia.

Helppo ja nopea kesäpäivän ateria!

Suunnitelmissa on ottaa hieman promaisempi ote kebabiin Insanityn opastuksella jossain vaiheessa kesällä.

Huomio, huomio: raparperimehureseptejä kaivataan!

2009-06-01T22:29:00.005+03:00

Viime viikonlopun saldo on, muutamien juhlien ohella, sylillinen raparperia. Ensi viikonloppuna juhlapaikkana on kotimme, ja tarjottavaksi ajattelin valmistaa raparperimehua ensimmäistä kertaa elämässäni. Tämä Hesarin resepti vakuutti minut yksinkertaisuudellaan, joten aion kokeilla sitä tällä viikolla, ellei teillä ole jotain kokeneiden mehunkeittäjien vinkkejä jakaa. Huom! En omista Mehumaijaa, mutta mehua pitäisi tulla kerralla useampi litra (muutamalle kymmenelle juhlijalle).

Lisäksi otan mielelläni vastaan ehdotuksia raparperimehudrinkeistä!

Loppukevennykseksi kuva karviaispensaasta.

Kesän ensimmäinen raparperipiirakka!

2009-05-24T20:20:00.007+03:00

Kesä on alkanut! Raparperit olivat kasvaneet muutamassa viikossa valtavasti ja pääsin vihdoin keräämään satoa. Tätä juhlistettiin piirakan muodossa, johon löytyy ohje täältä. Taikinan jauhoseos koostui tällä kertaa kaurajauhoista, kauraleseistä sekä ruisjauhoista. Lisäksi maustoin sen kardemummalla.

Illallisen virkaa toimitti kesäinen mozzarella-persikkasalaatti - vain prosciutto puuttui.

Voyage de noces

2009-05-22T22:12:00.007+03:00

Kurkistus Indonesialaiseen keittiöön kuvasikermän avulla.

Erikoinen hedelmä, jollaista en ole ennen nähnyt. Virallinen nimikin oli niin erikoinen, ettei se jäänyt mieleen, mutta hedelmää kutsuttiin käärmeennahkahedelmäksi. Kuori lähti helposti sormin pois, sisällä oli hieman omenan hedelmälihaa kovempi, melko hapokas hedelmä - ja sisällä iso kivi. (Minulla kävi jopa mielessä tuoda kivi kotiin ja yrittää kasvattaa siitä puu.) Tunteeko joku lukijoista hedelmän?

Aamiaisvaihtoehdot olivat tuhteja. Ensimmäisenä kuvassa fried rice balilaisittain - oikein herkullista!

Japanilainen aamiaisvaihtoehto oli myös tuhti; paistettua lohta, misokeittoa, riisiä, munarullia...

Sushi oli erittäin tuoretta ja herkullista. Hintakin oli mitä mainioin; illallinen, jonka jälkeen kierimme takaisin hotellille masut täynnä ja josta otimme mukaan myös doggy bagin, maksoi euroissa muutaman kympin viineineen ja muine juomineen. Taivaallista!

P.S. Huomenna on blogin vuosipäivä, mutta olen landella ihailemassa raparperisatoani, eli tiedossa ei ole mitään juhlallisuuksia. Kiitos kaikille lukijoille ja etenkin kaikille kommentoineille!

Hieman myöhäistä raporttia vappu-piknikistä

2009-05-21T12:10:00.004+03:00

Ensimmäistä kertaa eläessäni pakenin vappuhulinaa maalle, enkä usko jääneeni paljosta paitsi. Vappupäivänä oli ihana herätä auringonpaisteeseen ja nauttia brunssi ulkona. Brunssimme koostui

- shampanjasta (Pol Rogeria, lemppariani)
- graavilohesta
- sillistä
- uusista perunoista
- voileivistä
- teestä
- pikkumunkeista.

Tässä vielä ennakkokatsaus tulevaan raparperisatoon; hyvältä näyttää. Tosin minulla on vielä pakkasessa viimevuotistakin.. Sille pitäisi keksiä hyvä käyttötapa - jotain muuta kuin kiisseliä, hilloa tai piirakkaa, sillä niitä on syöty enemmän kuin tarpeeksi.

Aasialaisvaikutteinen illallinen

2009-05-21T11:56:00.005+03:00

Eilen oli rankka ja pitkä päivä, mutta oli piristävää päättää se illalliseen kotona ystävän kanssa. Halusin jotain nopeata, mutta täyttävää. Päädyin lopulta teriyaki-maustettuun uuniloheen ja Appelsiineja ja hunajaa -blogista bongattuun lisukkeeseen. Lisuke oli helppo ja nopea valmistaa. Lisäksi se sopi todella hyvin lohen kanssa (annoksessa sijoitettu lohen alle). Parsan yhdistäminen tähän annokseen oli ehkä hieman eksoottista, mutta ei hullumpaa.

TV-illallinen

2009-04-06T16:10:00.004+03:00

"Jouduimme" syömään illallisen tv:n ääressä, sillä ruoka valmistui juuri kun Tanssii tähtien kanssa alkoi. (Myös kuva hieman tärähti siinä kiiressä.)
Salaattiin tuli:
- rucolaa
- lollo rossoa
- timjamilihapullia
- viinirypäleitä
- sinihomejuustoa
- oliiviöljyä
- balsamicoa.

Lihapullat valmistin itse. Sekoitin naudan paistijauhelihaan tuoretta timjamia, suolaa ja pippuria. Pyörittelin taikinasta normaalia pienempiä pyöryköitä, jotka paistoin ruskeiksi pannulla. Lihapullat saivat lopuksi kypsyä hetken uunissa 200 °C:ssa.

Palkintosalaatti

2009-04-05T20:14:00.003+03:00

Rankan kirjoittamisprojektin ensimmäisen vaiheen valmistuttua, palkitsin itseni herkullisella salaatilla sekä muutamalla lasilla luomupunaviiniä. Mikäs sen parempi tapa palkita itseään kuin hyvä ruoka. Lisäksi valtava salaatti tuli todella (energia)tarpeeseen, sillä minulle on ominaista kiiressä unohtaa syödä.

Salaattiin tuli:

- rucolaa
- jääsalaattia
- mozzarella (buffalon maidosta valmistettua)
- ilmakuivattua kinkkua (Serranoa)
- nektariini
- basilikaa
- balsamicoa
- oliiviöljyä
- pippuria.

Millä sinä palkitset itsesi hyvästä työstä? Onko se ruokaa, juomaa, herkkuja vai jotain aivan muuta?

Pepino

2009-04-02T18:46:00.003+03:00

Viitateen edelliseen kirjoitukseen, kyseessä on siis pepino. Kommentien vastaukset jakautuivat 50-50 pepinon ja thai-munakoison välille. Ei ihme, sillä niissä on todella harhaanjohtavaa yhdennäköisyyttä, etenkin jos niitä ei pääse konkreettisesti tutkailemaan.

Pepino, jota myös päärynämeloniksi kutsutaan (kuten Mimmi Mutikainen kommentissaan jo kertoi), maistuikin mielestäni juuri päärynän ja hunajamelonin yhdistelmältä. Aiemmassa postauksessa kuvailin hedelmän kuorta tomaatinkaltaiseksi, ja selvisikin että ne ovat samaa sukua. Hedelmä ei ollut kovin makea ja se sopisi mielestäni parhaiten hedelmäsalaattiin.

Tuntematon hedelmä

2009-03-28T09:42:00.004+02:00

Mikä hedelmä tämä on, tunnetteko? Miltä se maistuu ja mihin sitä voisi käyttää? Arvauksia, tietoa ja ehdotuksia otetaan vastaan. Selvittelen itsekin hieman asiaa ja paljastan huomenna.

P.S. Hedelmä on ison pihvitomaatin kokoinen ja kuorikin aivan tomaatinkaltainen.

Huonon omantunnon porsasta

2009-03-26T22:26:00.003+02:00

Eilen valmistin dijon-hunnutettua porsaan sisäfilettä, rosmariinilla maustettuja bataattiraneja ja sitruunaista pinaatti-avokadosalaatttia. Nautin illallisesta autuaan tietämättömänä porsaan syömisen vaikutuksista Itämeren happivajeeseen.

Tänään opin, että porsaanlihan suosiminen naudanlihan sijaan ei ole ilmastonmuutoksen kannalta kovin hyvä tai riittävä henkilökohtainen muutos, ainakaan Itämeren kannalta. Porsaiden kasvattaminen Tanskassa ja etenkin Puolassa (molemmat Itämeren rannalla, ja Puolan kaikki joet laskevat Itämereen) on yksi suurimmista negatiivisista tekijöistä Itämeren happivajeen kasvulle (josta meille maallikoille näkyvin seuraus on sinilevän lisääntyminen vuosi vuodelta). En ole asiantuntija tästä aiheesta puhumaan, mutta halusin hieman jakaa, sillä näistä asioista kuuleminen herätti.

Olen usein pohtinut lihan vähentämistä ruokavaliosta, enkä välttämättä syökään sitä joka päivä. Optimaalista varmasti olisi kaiken lihan (niin naudan, porsaan kuin kanan, tai siis tehotuotetun broilerin) jättäminen kokonaan pois ruokavaliosta.

Ruokaa aivoille

2009-03-24T19:36:00.003+02:00

Lohta, ruusukaaleja, pinaattia ja fenkolia.

Eilen söin tällaisen illallisen, jotta selviäisin tästä päivästä; 4 tuntia tentissä, 4 tuntia töissä, 2 tuntia luennolla. Selvisin! Mutta nyt kaadun sänkyyn...

Ankanrintaa ja punajuuripaistosta

2009-03-15T19:27:00.004+02:00

Viime viikolla herkuttelimme ankanrintaa ja punajuuripaistosta. Olen vasta tänä vuonna löytänyt punajuuren omaankin keittiöön. Ennen aina ajattelin, että punajuurien valmistaminen on niin sotkuista puuhaa, että punaisia jälkiä löytyisi sen jälkeen kaikkialta. Kokemukset ovat kuitenkin olleet hyviä, mikä ehkä johtuu siitä, että laitan punajuuret raakoina uuniin (sen sijaan, että esikeittäisin niitä ensin). Jotta punajuuret kypsyisivät siedettävässä ajassa uunissa, lisään aina vuoan pohjalle jotain nestettä, ja olen todennut että siiihen sopii erinomaisesti calvados.

Punajuuripaistokseen tuli:
- punajuuria
- timjamia
- sinihomejuustoa
- oliiviöljyä
- suolaa
- pippuria
- hunajaa
- loraus calvadosta.

Ankan paistoin ensin rasvapuoli alaspäin, kunnes rasva oli pääosin sulanut. Kaadoin ylimääräistä rasvaa aina välillä astiaan jäähtymään (sillä sitä ei saa kaataa viemäriin), ja siitä sitten roskikseen. Paistoin myös toisen puolen ruskeaksi. Käärin fileen folioon ja paistoin uunissa 150 C°:ssa n. 20 minuuttia. Uunista ottamisen jälkeen annoin ankan vielä "levätä" muutaman minuutin ennen leikkaamista.