Niitä, jotka yksin ollessaan eivät viitsi valmistaa ruokaa; ja niitä, jotka yksin ollessaankin tekevät aterioista juhlahetkiä. Niitä, jotka syövät elääkseen; ja niitä, jotka elävät syödäkseen.

Sellossa oli eilen tuoreet sinisimpukat tarjouksessa, joten pitihän niitä ostaa. Valmistin ne lähes samaan tapaan kuin
viimeksi, ainoana poikkeuksena lisäsin liemeen hieman chiliä. Se sopii siihen yllättävän hyvin.
Koska majoneesi oli päässyt loppumaan (omasta jääkaapista, ei kaupasta), eikä annos olisi ollut tarpeeksi autenttinen ilman sitä, ryhdyin (valkosipuli)majoneesin vatkaukseen. Monet pelkäävät majoneesin tekemistä, mutta turhaan. Siinä on suht helppo onnistua. Kaiken lisäksi itse tehty majoneesi on aivan eri planeetalta kuin kaupan valmis.
Tein todella pienen satsin:
- 1 keltuainen
- vajaa desi oliiviöljyä
- pieneksi hakattua valkosipulia
- teelusikallinen viinietikkaa
- suolaa
- pippuria.
Vatkaa huoneenlämpöistä keltuaista hetki itsekseen. Kun sen rakenne on rikkoutunut, ryhdy hiljalleen valuttamaan sekaan oliiviöljyä kapeana norona. Jatka koko ajan sekoittamista. Kun majoneesi alkaa olla konsistenssiltaan tarpeeksi paksua, lisää sekaan valkosipuli ja etikka. Sekoita edelleen koko ajan. Lisää vielä vähän oliiviöljyä. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla. Olen opetellut majoneesin valmistuksen perusteet (ja monta muuta valmistustapaa ja niksiä) klassikoksi muodostuneesta
Ranskalaisen keittiön salaisuudet -kirjasta. Se on ihan helmi!
Ruokajuomana toimi yksi lempikuohuviineistä, ranskalainen
Vouvray.
Oletko sinä todellinen herkkusuu? Viitsitkö valmistaa aikaa ja vaivaa vievän annoksen vain itsellesi?