maanantai 21. heinäkuuta 2008

Ruusuletut

Innostuin Sillä sipuli-blogissa kokeilluista ruusuohukaisista, ja kun mökin nurkalla oli juuri sopivasti kukkimistaan lopetteleva ruusu, raaskin ottaa muutaman terälehden kotiin mukaan. Koska olin lukaissut reseptin vain kursorisesti, en tajunnut kerätä terälehtiä kuin n. desin.
Siispä letuissa maistui hienostunut ruusun aromi ainoastaan erinomaisen mielikuvituksen avulla, tai avoni sanoin; "Ei näissä onneksi maistu mikään ruusu". Muuten toteutin letut lähes Hyppysellisen tavoin, paitsi että korvasin 1/3 jauhoista kauraleseillä. Se toimi yllättävän hyvin.


Lopulta letut syötiin hyvällä mielihalulla tuoreiden punaviinimarjojen ja tomusokerin kanssa.

Huomenna tarkoitus olisi valmistaa kaalikääryleitä ja kaalilaatikkoa, kunhan työhuoneen maalauskiireiltä keittiöön ehdin.

2 kommenttia:

Merituuli kirjoitti...

kiva että joku muukin innostui Vivi-Annin reseptistä!

no voi harmi että jäitte ilman ruusun eleganttia makua! omakin mieheni hiukan ensin epäili makua, mutta oli iloisesti yllättynyt lopputuloksesta.

punaviinimarja lienee turhan voimakkaanmakuinen lisäke vienonmakuisille ruusuletuille, tavallisissa varmaan hyvää.

suosittelen kokeilemaan uudelleen, vaikka ruusunlehtien perkaamisessa onkin jonkinmoinen homma.

jääkaapissa odottaa taas pussillinen terälehtiä, jotka sujahtavat hunajaan :)

La fille du vent kirjoitti...

Olen valmis kokeilemaan mitä tahansa Vivi-Annin reseptiä!

Jep, maistelimme lettuja aluksi vain tomusokerin kanssa, mutta kun emme löytäneet ruusunmakua, ripottelimme päälle myös vastapoimittuja marjoja.

Ruusulettujen uusi kokeilu saattaa jäädä ensi kesään, sillä meillä ei kuki enää missään ruusut. Tosin, voin ehkä harkita käydä vanhempieni puutarhassa terälehtivarkaissa ;)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...