Paistettua strutsia

Viime viikolla tein ensimmäistä kertaa illallista uuden asuntomme keittiössä. Mitään kovin haastavaa siellä ei voi varustelutason takia tehdä, mutta helppo pihvi-illallinen onnistui kätevästi.

Jo kauppaan mennessä minulla oli selvä visio illallisesta; pihvi, vihreitä papuja ja salaattia. Tarkoitus oli syödä jotain yksinkertaista ja ostaa vain siihen tarvittavat ainekset, sillä seuraavana päivänä lähdimme reissuun. Saavuttuani lihatiskille kiinnostuin strutsin fileistä, sillä ne näyttivät aivan lampaan paahtopaisteilta. Lisäksi en aiemmin ollut nähnyt niitä myynnissä tuoreena. Ne olivat myös tarjouksessa, joten valinta oli helppo.

Puhun nyt vain geneerisesti fileistä, sillä en tiedä mitä osaa linnusta kyseiset palat olivat ja toisaalta, miksi niitä kutsutaan. Päteekö niihin sama määrittely: sisä- ja ulkofile, paisti...? Vaikka myydäänhän Suomessakin nykyään broilerin sisäfileitä :)

Strategiani strutsin suhteen oli suoraviivainen; pannulla paisto - aivan kuten tekisin naudan sisäfilepihvitkin. Pippuria ja suolaa päälle. Oikeasti minulla ei ollut tarkkaa käsitystä, miten strutsia pitäisi oikeaoppisesti valmistaa. Mutta koska liha vaikutti niin hyvälaatuiselta, ajattelin sen vaativan vain vähän käsittelyä.

Siispä, voita pannuun ja fileet perästä. Maku oli hyvä, aika tumma. En silti välttämättä olisi huomannut syöväni naudanlihan sijaan strutsia, ellen olisi tiennyt.

Jälkiruoaksi oli tuoreita viikunoita sekä Fairview'n tilan camembertia. Suomessahan tila tunnetaan viineistään, mutta heillä valmistetaan myös juustoja.

Viineistä puheen ollen; meillä meinasi käydä "köpelösti", kun huomasimme vasta hetki ennen pöytään istumista, ettei meiltä löydykään viinipullon avaajaa. Onneksi tällainen saatiin pikaisesti lainattua ja heti seuraavana päivänä ostimme oman.