Rossouw's restaurant guide

Yhdeksi tärkeimmäksi ja parhaaksi avuksi Etelä-Afrikkaan kotiutumisessa on osoittautunut pieni vihreä kirja: Rossouw's Restaurants. Kyseessä on vuosittain julkaistava ravintolaopas, josta voi hakea ravintoloita alueittain ja eri tilanteisiin. Etsitpä sitten paikkaa business-lounaalle tai romanttiselle illalliselle taikka hintatason tai viinilistan kattavuuden perusteella, opas toimii oivana käsikirjana.

Rossouw's on toiminut korvaamattomana apuna lounas- ja illallispaikkoja valitessamme. Yksikään sen avulla valittu ravintola ei ole osoittautunut pettymyksesi. Kun aikaa ei loppujen lopuksi ole liikaa käytettävissä, on hienoa voida luottaa kirjan arvosteluihin.

Lisäksi Rossouwn ravintolat ovat tutustuttaneet meidät eri kaupunginosiin, kun olemme ulottaneet reviiriämme vähitellen pidemmälle ja pidemmälle makuelämysten perässä. Osaan nykyään suunnistaa sekä Kapkaupungissa että Johannesburgissa ravintoloiden avulla :)

Oppaalla on myös nettisivut, joilta löytyy päivitettyä tietoa sekä käyttäjien kokemuksia ja arvosteluita. Jos suunnittelet matkaa Johannesburgiin tai Kapkaupunkiin, suosittelen sivustolla vierailua!

Pieni välipala

Pläräillessäni matkalukemista Osloon, kirjahyllystäni löytyi vuosi sitten syksyllä ostettu ruoka-aiheinen kirja, The Monday Night Cooking School, joka oli kuitenkin unohtunut muiden kirjojen väliin ja siten jäänyt lukematta. Kannen chic lit -tyylistä huolimatta kiinnostuin siitä, sillä takakansi lupasi Laura Esquivelin fanien pitävän myös tästä.

Ei tämä ihan Esquivelin tasolle päässyt, mutta ihan miellyttävä lukukokemus se silti oli. Tunnelma oli lämmin ja kotoisa, juuri sopiva lentokoneeseen, junaan ja pimeneviin syysiltoihin. Alla muutamia lainauksia romaanista.

"If you stop to think about it, every meal you eat, you eat time - the weeks it takes to ripen a tomato, the years to grow a fig tree."

""You know, I always think a holiday is a lot like a kitchen," Lillian noted. "What's important is what comes out of it."

On kahdenlaisia ihmisiä..

Niitä, jotka yksin ollessaan eivät viitsi valmistaa ruokaa; ja niitä, jotka yksin ollessaankin tekevät aterioista juhlahetkiä. Niitä, jotka syövät elääkseen; ja niitä, jotka elävät syödäkseen.


Sellossa oli eilen tuoreet sinisimpukat tarjouksessa, joten pitihän niitä ostaa. Valmistin ne lähes samaan tapaan kuin viimeksi, ainoana poikkeuksena lisäsin liemeen hieman chiliä. Se sopii siihen yllättävän hyvin.

Koska majoneesi oli päässyt loppumaan (omasta jääkaapista, ei kaupasta), eikä annos olisi ollut tarpeeksi autenttinen ilman sitä, ryhdyin (valkosipuli)majoneesin vatkaukseen. Monet pelkäävät majoneesin tekemistä, mutta turhaan. Siinä on suht helppo onnistua. Kaiken lisäksi itse tehty majoneesi on aivan eri planeetalta kuin kaupan valmis.

Tein todella pienen satsin:

- 1 keltuainen
- vajaa desi oliiviöljyä
- pieneksi hakattua valkosipulia
- teelusikallinen viinietikkaa
- suolaa
- pippuria.

Vatkaa huoneenlämpöistä keltuaista hetki itsekseen. Kun sen rakenne on rikkoutunut, ryhdy hiljalleen valuttamaan sekaan oliiviöljyä kapeana norona. Jatka koko ajan sekoittamista. Kun majoneesi alkaa olla konsistenssiltaan tarpeeksi paksua, lisää sekaan valkosipuli ja etikka. Sekoita edelleen koko ajan. Lisää vielä vähän oliiviöljyä. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla.

Olen opetellut majoneesin valmistuksen perusteet (ja monta muuta valmistustapaa ja niksiä) klassikoksi muodostuneesta Ranskalaisen keittiön salaisuudet -kirjasta. Se on ihan helmi!

Ruokajuomana toimi yksi lempikuohuviineistä, ranskalainen Vouvray.

Oletko sinä todellinen herkkusuu? Viitsitkö valmistaa aikaa ja vaivaa vievän annoksen vain itsellesi?

Kirjavinkki todellisille herkkusuille

Huomasin viime viikolla mainostettavan pokkariversiota gastronomian raamatusta eli Jean Anthelme Brillat-Savarinin kirjasta Maun fysiologia (lyhennetty suomennos alkuperäisestä nimestä Physiologie du Goût, ou Méditations de Gastronomie Transcendante; ouvrage théorique, historique et à l’ordre du jour, dédié aux Gastronomes parisiens, par un Professeur, membre de plusieurs sociétés littéraires et savantes). Suosittelen kirjaa kaikille! Haen kirjasta usein inspiraatiota ja tykkään myös siteerata häntä mm. synttäri-, hää-, yms. onnittelukortteihin. Se on elitistinen mutta humoristinen; se nostaa makunautintojen arvostuksen aivan uudelle tasolle, mutta silti sitä ei kannata lukea liian totisesti - ajat ja arvostukset ovat erilaiset 2000-luvun Suomessa kuin 1800-luvun alun, vuoden 1789 vallankumouksesta toipuvassa, Ranskassa. Kirja ei sisällä reseptejä, mutta saa ruokaharrastajan ajattelemaan uudella tavalla. Viime kesänä, täysin yllättäen ja suunnittelematta, törmäsin hänen hautakiveensä Pariisissa Père-Lachaisen hautausmaalla, jonne on haudattu myös muita merkittäviä henkilöitä, kuten Marcel Proust, Edith Piaf ja Oscar Wilde, vain muutamia mainitakseni.