Helppo ja nopea appelsiinijälkiruoka

Appelsiinit ja muut sitrushedelmät taitavat olla nyt makeimmillaan ja olenkin niihin ihan koukussa. Seuraavanlaista herkkujälkkäriä tein lauantaina. Ohjetta voi muokata monella eri tavalla; päälle voi pilkkoa vaikka sitruunamelissaa tai basilikaa - miksei myös balsamicosiirappi sopisi hunajan tilalle.

Ohje:

Kuori ja paloittele appelsiinit. Ripottele päälle kanelia ja valuta juoksevaa hunajaa. Nauti!

Arkea

Aika paljon ruokia jää blogaamatta, vaikka kyllä meilläkin ihan joka päivä syödään. Joskus ruoat ovat mielestäni liian arkisia blogattavaksi, joskus taas samoja, joista olen jo aiemmin kirjoittanut. Kiireessä tulee helposti turvauduttua hyviksi havaittuihin luottoruokiin.

Mitkä ovat sinun luottoruokia/ -reseptejä, jotka pelastavat kiireisinä arki-iltoina? Minun taitaa olla kana-kookoskeitto, sillä se valmistuu nopeasti, on herkullista ja siitä riittää useammaksi päiväksi.

Seuraavat ansaitsisivat varmasti oman postauksen, mutta pääsevät nyt vain kuvina inspiroimaan teitä lukijoita. Jos joku kiinnostuu ja haluaa tarkempaa selostusta, niin voin palata asiaan. Nauttikaa!

Yrteillä ja sitruunalla täytettyä ja pekonilla peiteltyä kevätkananpoikaa. Herkullista!

Paistettua maksaa pippuri-kermakastikkeessa, lisukkeena perunoita sekä paistettua sipulia ja herkkusieniä. Vain puolukkasurvos puuttuu!

Herkkuja isille

Isänpäivän menu ei ollut etukäteen kovin harkittu, mutta muodostui mielestäni aika onnistuneeksi kokonaisuudeksi. Lähtökohtana oli "mitäs kivaa kaupasta tänään löytyisi". Ostokset tein kylläkin ihan ajoissa, vaikka 24 h auki oleva lähi-ABC aina välillä pelastaa.

Alkuun oli hieman belgialaista tunnelmaa: Moules et frites

Sinisimpukoiden kanssa tarjosin perinteiseen tyyliin "belgialaisia perunoita" ja valkosipulimajoneesia.

Sinisimpukat valmistin ihan omasta päästä, mutta pyrin saamaan lopputulokseksi moules à la marinière (merimiehen rouvan tapaan). Freesasin ensin oliiviöljyssä valkosipulia ja salottisipulia. Lisäsin päälle valkoviiniä puoli pulloa. Mausteeksi lisäsin timjamia, suolaa ja pippuria. Liemen kiehauttamisen jälkeen laitoin simpukat* pataan. Annoin kiehua, kunnes kuoret olivat auenneet. Ennen tarjoamista, ripottelin päälle runsaasti tuoretta persiljaa.

Koska alkuruoka oli tuhti, pääruoka oli hieman kevyempää:

Ankan pikkufileitä rucolapedillä ja granaattiomenaa


Ennen rucolan asettelemista lautaselle, pyörittelin sitä kulhossa kastikkeessa (oliiviöljyä ja balsamicoa). Paistoin fileet nopeasti molemmin puolin (tässä kannattaa olla tosi tarkkana, jotta ankka jää roseeksi sisältä) ja maustoin suolalla ja pippurilla. Laitoin fileet rucolan päälle ja taputtelin vielä granaattiomenaa päälle. Käytän termiä taputella, sillä siemenet tulevat mahdollisimman vähällä sotkulla pois kuoresta siten, että halkaisee omenan ensin kahtia, kääntää sen ylösalaisin ja taputtelee sitten kuoren päältä vaikkapa lusikalla.

* Ennen pataan laittamista simpukat pitää tsekata seuraavasti: kopauta esim. pöydänreunaan ja heitä ne yksilöt pois, jotka eivät sulkeudu (sillä ne eivät ole enää elossa).

Helppo suklaakakku ja persikkapyree

Äärimmäisen helppo apu salakavalasti syntyneeseen ja äkilliseen makeannälkään on suklaakakku, jonka resepti löytyy Maizena-paketinkin kyljestä. Tein vain puolikkaan annoksen, johon tuli:

- 2 kananmunaa
- 1 dl sokeria
- 1/2 tl soodaa (ohjeen mukaan pitäisi laittaa leivinjauhetta, mutta hyvin toimin näinkin)
- 1,25 dl Maizenaa
- 100 g voita
- 100 g tummaa suklaata.

Sulata suklaa ja voi kattilassa. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää vaahtoseokseen jauhot ja sooda ja lopuksi voi-suklaaseos. Sekoita, kaada vuokaan ja paista 200 °C:ssa n. 25 min. Älä paista kakkua läpikypsäksi, vaan anna jäädä hieman löysäksi keskeltä.

Kakkua raikastamaan valmistin persikkapyreetä/-kastiketta säilykepersikoista. Lorautin sekaan pienen tujauksen Cointreauta, joka antoikin ihanan säväyksen kastikkeeseen.

Carpaccio rucolapedillä

Lauantai-illan kruunaa herkullinen illallinen.

Naudanlihacarpaccio kahdelle:
- 100 g naudan sisäfilettä
- musta- ja viherpippuria
- rucolaa
- pieni salottisipuli
- mozzarella di bufala
- basilikaa
- Maldonia
- oliiviöljyä
- balsamicoa

Paista liha kuumalla pannulla pienessä tilkassa oliiviöljyä "kiinni" eli n. 30 sekuntia kultakin puolelta. Pippuroi liha ja laita esim. Minigrip-pussissa pakastimeen vähintään kahdeksi tunniksi. Revi lautaselle rucolaa, basilikaa, mozzarellaa ja lisää renkaiksi leikattu salottisipuli. Leikkaa kohmettunut liha ohuiksi siivuiksi (mitä ohuempi, sen parempi) ja asettele lautaselle. Ripottele päälle hyppysellinen Maldonia. Lopuksi pirskottele annoksen päälle hyvää oliiviöljyä ja balsamicoa.


Pohdin päivällä hetken Alkossa minkälainen viini sopisi carpaccion seuraksi. Päädyin Valpolicella Ripassoon, jota kuvattiin täyteläiseksi. Viini sopi erinomaisesti annoksen kanssa. Tämä vasta nuori viini teki minuun niin hyvän vaikutuksen, että aion ostaa sitä laatikon verran viinikaappiin kypsymään. Saa nähdä, miten se vuosien myötä kehittyy.

Varmasti onnistuva mökki-illallinen

Kun mökillä on paljon puuhaa (esim. omenoiden poimimista), ruoan tulisi valmistua vaivattomasti, mutta olla myös tarpeeksi tuhtia. Tähän ratkaisuna on lihapata. Sen kun antaa padan porista, aikatauluilla ei niin väliä - oikeastaan, mitä pidempään pata saa kypsyä, sen parempaa se on.

Laitan pataan yleensä 2/3 lihamäärästä nautaa ja 1/3 porsasta, sillä rasvaisempi porsaanliha mehevöittää padan hyvin. Lisämakua pataan antavat punaviini ja yrtit. HUOM! Ohjeessa ei ole annettu aineiden määriä, voit soveltaa niitä ruokailijoiden määrän mukaan.

Lihapata:
- naudanlihaa esim. sisäpaistia
- porsaanlihaa esim. kasleria
- punaviiniä
- porkkanoita
- valkosipulia
- herkkusieniä
- hillosipuleita
- kuivattuja yrttejä (esim. basilikaa, oreganoa, laakerinlehtiä)
- suolaa ja pippuria
- pieni purkki tomaattipyreetä tai paseerattua tomaattia
- villiriisiseosta.

Ruskista lihat tilkassa oliiviöljyä. Lisää valkosipuli ja paloitellut porkkanat. Anna paistua pieni hetki, ja lisää punaviini (niin paljon kuin raaskit; muista myös jättää lasillinen kokille (kunnianosoitus Keith Floydille)). Lisää loput padan ainekset, paitsi riisi, ja anna hautua miedolla lämmöllä ainakin tunnin ajan. Ennen tarjoilua lisää villiriisiseos ja jonkin verran kiehuvaa vettä (ei liikaa, sillä padasta on tarkoitus tulla aika kiinteää). Hauduta vielä niin kauan, että riisi on kypsää. Tarjoa hyvän punaviinin kanssa! Tämän kanssa sopivat mielestäni hieman voimakkaammat ja tanniiniset viinit.

Kannattaa muuten tehdä aina tarvittavaa suurempi määrä pataa, sillä se on vain parempaa seuraavana päivänä, ja toimii loistavasti myös lounaana.

Syksyn sienisatoa

Kuvat antavat vinkin siitä, missä olen viime viikonloput viettänyt. Aivan oikein, sienimetsällä! Saldona on monta syötyä sienikeittoa, -muhennosta, -paistosta sekä lasipurkillista kuivattuja suppiksia odottamassa talvipäiviä.


Kehittelin aivan sattumalta ja suotuisissa olosuhteissa (ulottuvilla olleet raaka-aineet sopivat hyvin yhteen) herkullisen suppilovahveroilla höystetyn maa-artisokkakeiton.

Suppilovahvero-maa-artisokkakeitto:

- 500 g maa-artisokkia
- 1 iso/ 2 pientä salottisipulia
- valkosipulin kynsi
- 2 dl ruokakermaa
- nokare voita
- 4 dl suppilovahveroita
- suolaa ja pippuria.

Kuori ja keitä maa-artisokat kypsiksi. Kaada suurin osa keitinvedestä pois, mutta jätä tilkka kattilaan. Lisää ruokakerma. Paista sienet ja sipulit pannulla voissa. Lisää paistetut sienet ja sipulit kattilaan. (Voit jättää osan annosten koristelua varten.) Soseuta kattilassa olevat ainekset, kiehauta ja mausta vielä suolalla ja pippurilla.

Phototeknisistä syistä keitosta ei ole kuvaa.

Flunssaisen pelastaja

Mitä syön, kun flunssa on kaatanut sänkyyn ja jääkaappi on tyhjä?
Instant misokeittoa tukevoitettuna riisinuudeleilla. Ei ehkä täysin oikeaoppinen yhdistelmä, mutta toimii - nyt ilma kulkee myös nenän kautta!

Rapuja

Nämä kaunottaret syötiin jo heinäkuussa Ruotsissa. Tuoreita ja herkullisia. Hunnebostrandissa kokeilemisen arvoista myös ravintola Kanten, etenkin lankkupiffi!

Robusti lounassalaatti

Maalaissalaatti Man Flun hoitoon:

- jääsalaattia
- rucolaa
- avomaankurkku
- avocado
- 4 keitettyä perunaa
- paketti pekonia
- herkkusieniä
- keitettyjä kananmunia
- oliiviöljyä
- balsamicoa
- 1/2 sitruunan mehu
- dijon-sinappia
- pippuria

Revi salaatti, pilko sekaan kurkkua ja avocadoa. Pirskottele sitruunamehua päälle estämään avocadon tummuminen. Paista pekoni rapeaksi. Älä heitä pekoninrasvaa pois, vaan paista paloitellut perunat ja herkkusienet siinä. Kaada perunat ja sienet salaattipohjan päälle, asettele päällimmäiseksi pekonisiivut ja kananmunalohkot. Sekoita kastike oliiviöljystä, balsamicosta ja dijonista.

Tattirisotto

Eilen sienimetsästä löytyi hyvin kantarelleja, mutta myös muutama herkkutatti - juuri sopivasti risottoa varten. Kantarellit päätyivät eilen perinteiseen kermakastikkeeseen uunissa paistetun ulkofileen kanssa. Tänään oli vuorossa tattirisotto. Jollain muullakin taisi olla risotto mielessä, sillä Mankkaan K-Supermarketin risottoriisihyllyt olivat ihan tyhjiä. Onneksi kaapista löytyi vielä risottoriisiä.

Lähtökohtana oli HS:n ohje, mutta muokkasin sitä hieman. Suosittelen ehdottomasti lisäämään lopuksi hiukan sitruunamehua, sillä se syventää maun erinomaiseksi.

- 3 suurta tattia
- iso salottisipuli
- pieni kynsi valkosipulia
- oliiviöljyä
- voita
- 3 dl risottoriisiä
- 1 dl Noilly Prat'ta
- puolikas kasvisliemikuutio
- timjamia
- 7 dl vettä
- n. 1,5 dl parmesania
- suolaa & pippuria
- persiljaa
- sitruunamehua.

Paista sipulit ja pilkotut sienet öljy-voiseoksessa, lisää riisit. Lorauta vermuttia, anna imeytyä riisiin. Murenna kasvisliemikuutio sekaan ja lisää kuivattu timjami. Kaada vettä vähitellen, n. desi kerrallaan, ja anna imeytyä ennen kuin lisäät. Kun riisi on kypsää, lisää sekaan raastettu parmesaani, mausteet ja halutessasi vielä muutama nokare voita (itse en tykkää laittaa voita, tulee liian kermaista). Mausta suolalla ja pippurilla. Purista lopuksi vajaan puolikkaan sitruunan mehu. Sekoita mukaan persiljaa.

Risoton kanssa maisteltiin viikonlopulta ylijääneitä viinejä. Zenaton pehmeä Ripassa sopi risoton kanssa paremmin, mutta kantarellisoosin ja naudan ulkofileen kanssa sopi erinomaisesti Poggio al Tufo.

Kantarellipaistos ja uunilohta

Syksy, pimenevät illat ja sienet ovat täällä taas! Sienet ovat yksi harvoista asioista, joita tänä päivänä saa lähes ainoastaan sesongin aikana. Ehkä juuri siksi ne maistuvat taivaallisilta. Toivon kuitenkin saavani niin suuren sienisaaliin tänä syksynä, että niistä riittäisi kuivattavaksi asti.

Sienipaistos:

- voita
- kantarelleja
- keitettyjä uusia perunoita
- keitettyjä vihreitä papuja
- ruohosipulia
- suolaa ja pippuria.

Paista kantarellit runsaassa voissa kuumalla pannulla. Lisää nesteiden haihduttua perunat, pavut, ruohosipuli ja mausteet. Tarjoa vaikka uunilohen tai hyvän pihvin kanssa.

Mustikkapiirakka ja vadelmia

Glorian ruoka ja viini -lehdestä inspiroidun tekemään perinteisestä poikkeavan mustikkapiirakan, mutta en täysin voinut noudattaa ohjetta, sillä siihen olisi tullut kuohukermaa ja ranskankermaa - aika raskas piirakka siis. Sen sijaan täytteeseen tuli hieman kevyempää vaniljarahkaa ja sitruunamelissaa.

Piirakkapohja:
- 50 g voita
- pari ruokalusikallista maitorahkaa
- pari ruokalusikallista sokeria
- ruis- ja kaurajauhoja yhteensä n. 2,5 dl.

Täyte:
- 2,5 dl vaniljarahkaa
- 0,5 dl maitorahkaa
- kananmuna
- sitruunamelissaa silputtuna 1 dl
- mustikoita niin paljon kuin olet metsästä löytänyt/ raaskit laittaa.

Paista pohjaa uunissa ilman täytettä ensin n. 5 minuuttia ja sitten täytteen kanssa 20-25 minuuttia. Jos sinulla on jääkaapissa ylimääräiseksi jääneitä takapihalta poimittuja vadelmia, laita niitä runsaasti piirakan päälle ja nauti!

Onnistunut munakoisokokeilu

Lomailu Kreikassa jätti jälkensä - himon raikkaaseen tsatsikiin ja munakoisoruokiin (kuvassa Imaami pyörtyy). Ihaninta kreikkalaisessa ruoassa on sen yksinkertaisuus - sovellettavissa siis myös kotikeittiössä :)

Monet ovat tuskailleet, että rakastavat muiden tekemiä munakoisoruokia, mutta eivät oikein onnistu niissä itse. Minä ainakin. Nyt olen kuitenkin kehitellyt yhden tavan valmistaa munakoisoa siten, että lopputulos on loistava. Salaisuus on siinä, että käyttää tarpeeksi oliiviöljyä (=paljon) ja antaa munakoison kypsyä rauhassa ja pitkään miedolla lämmöllä.

Marinoidut munakoisot (ohjeen määrät riippuvat omasta mausta ja siitä kuinka monelle olet ruokaa tekemässä):

- munakoiso
- oliiviöljyä
- valkosipulia
- yrttejä (tuoreita tai kuivattuja, maun mukaan - taisin itse käyttää kuivattua timjamia)
- persiljaa
- suolaa ja pippuria.

Paloittele munakoiso viipaleiksi pitkittäin tarpeeksi ohuiksi siivuiksi (jos munakoiso on iso, siivut kannattaa vielä laittaa kahteen tai neljään osaan pituussuunnassa). Ei tarvitse itkettää. Paista siivuja runsaassa oliiviöljyssä yrttien ja pilkotun valkosipulin kanssa miedolla lämmöllä niin pitkään, kunnes munakoisot on pehmeitä, hajoamispisteessä. Maltti on valttia. Kun munakoiso on pehmeää, mausta suolalla ja pippurilla sekä ripottele päälle runsaasti persiljaa. Nauti tuoreen leivän kanssa.

Edit. 13.8.09 klo 16.54
Ai niin, kandee kuoria munakoiso ihan ekaksi.

Ruisburgeri

Kun meillä tehdään burgereita, lähes poikkeuksetta sämpylänä toimii ruikkari (esim. Ruis 100). Tällä kertaa välissä oli lampaanjauhelihapihvi, sulate-cheddarviipale, sinappikurkkusalaattia, chiliketsuppia ja rucolaa.

Kuten lihapullissanikaan, en käytä burgerin pihveissä sidosaineita (kananmunaa tai leipää), vaan pihvi koostuu pyhässä yksinkertaisuudessaan:

- lampaan jauhelihasta
- kuivatusta mintusta
- suolasta ja pippurista.

NAM!

Peksusalaatti

Pekoni sopii salaattiin yllättävän hyvin. Tähän salaattiin tuli hyvin yksinkertaiset ainekset:

- salaattia
- salottisipulia
- kurkkua
- parmesaania
- muutama siivu pekonia (rapeaksi paistettua)
- suolaa, pippuria, öljyä, balsamicoa.

Jamiella on yksi hieman fiinimpi, mutta vastaavanlainen salaatti yhdessä kirjoistaan. Muistaakseni siihen tulisi lisäksi uppomuna, valkosipulikrutonkeja (itse tehtyjä, tietenkin) sekä salaattikastike (sekin omatekoinen). Sitäkin olen kokeillut, lopputulos aika ihana.

Juhlaleipomuksia

Muistatteko juhlat, joihin olin leipomassa kesän alussa? Juhlat onnistuivat hyvin, samoin kaikki tarjoilut. Myös vieraat vaikuttivat tyytyväisiltä.

Makeaan pöytään leivoin bravuurini, raparperipiirakan, raparperi-inkiväärihillolla täytettyjä lusikkaleipiä, omenabostonia sekä tricolori-kakun. Viimeksi mainittuun törmäsin sattumalta aivan ihanassa blogissa, kiitoksia vielä sinne innoituksesta!

Katkarapuleivät

Göteborgissa lähes jokaisen ravintolan listalla on katkarapuleipä. Ne ovat aina valtavia - niissä ei säästellä koossa eikä katkarapujen tai majoneesin määrässä. (Ehkä näin ei tosiasiassa ole, mutta meidän seurueen otanta antoi näin ymmärtää.)

Kotiin palatessa emme olleet vielä saanet näistä mauista tarpeeksi, vaan tein oman, hieman vaatimattomamman version.



Patongin päällä aiolia, romainesalaattia, katkarapuja, kananmunaviipaleita ja tilliä. Kyytipojaksi sopisi hyvin akvaviitti, parhaiten ehkä tillillä maustettu. Juomana toimi hyvin myös Citronelle.

Lomaruokia

Loma kului pääasiassa ulkomailla, ja muiden valmistamia ruokia nauttiessa. Se on aina tiettyyn rajaan asti ihanaa, mutta omaan keittiöön on mukava palata kokeilemaan kaikkia matkoilla kerättyjä ideoita.

Tässä kuvakavalkadia Göteborgin herkuista...

Couscous-kebab-salaatti

Ostin ensimmäistä kertaa elämässäni kebabia kaupasta (pakasteena Lidlistä), tarkoituksena yllättää hubby positiivisesti. Päädyin jostain lehdestä, luultavasti Pirkasta, inspiroituneena käyttämään sitä couscous-salaatissa.

Salaatissa on :
- pieneksi pilkottua vihreää paprikaa
- couscousta (+ nokare voita)
- rucolaa
- kebabia
- valkosipulia
- Heinzin chiliketsuppia.

Helppo ja nopea kesäpäivän ateria!

Suunnitelmissa on ottaa hieman promaisempi ote kebabiin Insanityn opastuksella jossain vaiheessa kesällä.

Huomio, huomio: raparperimehureseptejä kaivataan!

Viime viikonlopun saldo on, muutamien juhlien ohella, sylillinen raparperia. Ensi viikonloppuna juhlapaikkana on kotimme, ja tarjottavaksi ajattelin valmistaa raparperimehua ensimmäistä kertaa elämässäni. Tämä Hesarin resepti vakuutti minut yksinkertaisuudellaan, joten aion kokeilla sitä tällä viikolla, ellei teillä ole jotain kokeneiden mehunkeittäjien vinkkejä jakaa. Huom! En omista Mehumaijaa, mutta mehua pitäisi tulla kerralla useampi litra (muutamalle kymmenelle juhlijalle).

Lisäksi otan mielelläni vastaan ehdotuksia raparperimehudrinkeistä!


Loppukevennykseksi kuva karviaispensaasta.

Kesän ensimmäinen raparperipiirakka!

Kesä on alkanut! Raparperit olivat kasvaneet muutamassa viikossa valtavasti ja pääsin vihdoin keräämään satoa. Tätä juhlistettiin piirakan muodossa, johon löytyy ohje täältä. Taikinan jauhoseos koostui tällä kertaa kaurajauhoista, kauraleseistä sekä ruisjauhoista. Lisäksi maustoin sen kardemummalla.

Illallisen virkaa toimitti kesäinen mozzarella-persikkasalaatti - vain prosciutto puuttui.

Voyage de noces

Kurkistus Indonesialaiseen keittiöön kuvasikermän avulla.

Erikoinen hedelmä, jollaista en ole ennen nähnyt. Virallinen nimikin oli niin erikoinen, ettei se jäänyt mieleen, mutta hedelmää kutsuttiin käärmeennahkahedelmäksi. Kuori lähti helposti sormin pois, sisällä oli hieman omenan hedelmälihaa kovempi, melko hapokas hedelmä - ja sisällä iso kivi. (Minulla kävi jopa mielessä tuoda kivi kotiin ja yrittää kasvattaa siitä puu.) Tunteeko joku lukijoista hedelmän?


Aamiaisvaihtoehdot olivat tuhteja. Ensimmäisenä kuvassa fried rice balilaisittain - oikein herkullista!

Japanilainen aamiaisvaihtoehto oli myös tuhti; paistettua lohta, misokeittoa, riisiä, munarullia...

Sushi oli erittäin tuoretta ja herkullista. Hintakin oli mitä mainioin; illallinen, jonka jälkeen kierimme takaisin hotellille masut täynnä ja josta otimme mukaan myös doggy bagin, maksoi euroissa muutaman kympin viineineen ja muine juomineen. Taivaallista!



P.S. Huomenna on blogin vuosipäivä, mutta olen landella ihailemassa raparperisatoani, eli tiedossa ei ole mitään juhlallisuuksia. Kiitos kaikille lukijoille ja etenkin kaikille kommentoineille!

Hieman myöhäistä raporttia vappu-piknikistä

Ensimmäistä kertaa eläessäni pakenin vappuhulinaa maalle, enkä usko jääneeni paljosta paitsi. Vappupäivänä oli ihana herätä auringonpaisteeseen ja nauttia brunssi ulkona. Brunssimme koostui

- shampanjasta (Pol Rogeria, lemppariani)
- graavilohesta
- sillistä
- uusista perunoista
- voileivistä
- teestä
- pikkumunkeista.

Tässä vielä ennakkokatsaus tulevaan raparperisatoon; hyvältä näyttää. Tosin minulla on vielä pakkasessa viimevuotistakin.. Sille pitäisi keksiä hyvä käyttötapa - jotain muuta kuin kiisseliä, hilloa tai piirakkaa, sillä niitä on syöty enemmän kuin tarpeeksi.

Aasialaisvaikutteinen illallinen

Eilen oli rankka ja pitkä päivä, mutta oli piristävää päättää se illalliseen kotona ystävän kanssa. Halusin jotain nopeata, mutta täyttävää. Päädyin lopulta teriyaki-maustettuun uuniloheen ja Appelsiineja ja hunajaa -blogista bongattuun lisukkeeseen. Lisuke oli helppo ja nopea valmistaa. Lisäksi se sopi todella hyvin lohen kanssa (annoksessa sijoitettu lohen alle). Parsan yhdistäminen tähän annokseen oli ehkä hieman eksoottista, mutta ei hullumpaa.

TV-illallinen

"Jouduimme" syömään illallisen tv:n ääressä, sillä ruoka valmistui juuri kun Tanssii tähtien kanssa alkoi. (Myös kuva hieman tärähti siinä kiiressä.)
Salaattiin tuli:
- rucolaa
- lollo rossoa
- timjamilihapullia
- viinirypäleitä
- sinihomejuustoa
- oliiviöljyä
- balsamicoa.

Lihapullat valmistin itse. Sekoitin naudan paistijauhelihaan tuoretta timjamia, suolaa ja pippuria. Pyörittelin taikinasta normaalia pienempiä pyöryköitä, jotka paistoin ruskeiksi pannulla. Lihapullat saivat lopuksi kypsyä hetken uunissa 200 °C:ssa.

Palkintosalaatti

Rankan kirjoittamisprojektin ensimmäisen vaiheen valmistuttua, palkitsin itseni herkullisella salaatilla sekä muutamalla lasilla luomupunaviiniä. Mikäs sen parempi tapa palkita itseään kuin hyvä ruoka. Lisäksi valtava salaatti tuli todella (energia)tarpeeseen, sillä minulle on ominaista kiiressä unohtaa syödä.

Salaattiin tuli:

- rucolaa
- jääsalaattia
- mozzarella (buffalon maidosta valmistettua)
- ilmakuivattua kinkkua (Serranoa)
- nektariini
- basilikaa
- balsamicoa
- oliiviöljyä
- pippuria.

Millä sinä palkitset itsesi hyvästä työstä? Onko se ruokaa, juomaa, herkkuja vai jotain aivan muuta?

Pepino

Viitateen edelliseen kirjoitukseen, kyseessä on siis pepino. Kommentien vastaukset jakautuivat 50-50 pepinon ja thai-munakoison välille. Ei ihme, sillä niissä on todella harhaanjohtavaa yhdennäköisyyttä, etenkin jos niitä ei pääse konkreettisesti tutkailemaan.

Pepino, jota myös päärynämeloniksi kutsutaan (kuten Mimmi Mutikainen kommentissaan jo kertoi), maistuikin mielestäni juuri päärynän ja hunajamelonin yhdistelmältä. Aiemmassa postauksessa kuvailin hedelmän kuorta tomaatinkaltaiseksi, ja selvisikin että ne ovat samaa sukua. Hedelmä ei ollut kovin makea ja se sopisi mielestäni parhaiten hedelmäsalaattiin.

Tuntematon hedelmä

Mikä hedelmä tämä on, tunnetteko? Miltä se maistuu ja mihin sitä voisi käyttää? Arvauksia, tietoa ja ehdotuksia otetaan vastaan. Selvittelen itsekin hieman asiaa ja paljastan huomenna.

P.S. Hedelmä on ison pihvitomaatin kokoinen ja kuorikin aivan tomaatinkaltainen.

Huonon omantunnon porsasta

Eilen valmistin dijon-hunnutettua porsaan sisäfilettä, rosmariinilla maustettuja bataattiraneja ja sitruunaista pinaatti-avokadosalaatttia. Nautin illallisesta autuaan tietämättömänä porsaan syömisen vaikutuksista Itämeren happivajeeseen.

Tänään opin, että porsaanlihan suosiminen naudanlihan sijaan ei ole ilmastonmuutoksen kannalta kovin hyvä tai riittävä henkilökohtainen muutos, ainakaan Itämeren kannalta. Porsaiden kasvattaminen Tanskassa ja etenkin Puolassa (molemmat Itämeren rannalla, ja Puolan kaikki joet laskevat Itämereen) on yksi suurimmista negatiivisista tekijöistä Itämeren happivajeen kasvulle (josta meille maallikoille näkyvin seuraus on sinilevän lisääntyminen vuosi vuodelta). En ole asiantuntija tästä aiheesta puhumaan, mutta halusin hieman jakaa, sillä näistä asioista kuuleminen herätti.

Olen usein pohtinut lihan vähentämistä ruokavaliosta, enkä välttämättä syökään sitä joka päivä. Optimaalista varmasti olisi kaiken lihan (niin naudan, porsaan kuin kanan, tai siis tehotuotetun broilerin) jättäminen kokonaan pois ruokavaliosta.

Ruokaa aivoille

Lohta, ruusukaaleja, pinaattia ja fenkolia.

Eilen söin tällaisen illallisen, jotta selviäisin tästä päivästä; 4 tuntia tentissä, 4 tuntia töissä, 2 tuntia luennolla. Selvisin! Mutta nyt kaadun sänkyyn...

Ankanrintaa ja punajuuripaistosta

Viime viikolla herkuttelimme ankanrintaa ja punajuuripaistosta. Olen vasta tänä vuonna löytänyt punajuuren omaankin keittiöön. Ennen aina ajattelin, että punajuurien valmistaminen on niin sotkuista puuhaa, että punaisia jälkiä löytyisi sen jälkeen kaikkialta. Kokemukset ovat kuitenkin olleet hyviä, mikä ehkä johtuu siitä, että laitan punajuuret raakoina uuniin (sen sijaan, että esikeittäisin niitä ensin). Jotta punajuuret kypsyisivät siedettävässä ajassa uunissa, lisään aina vuoan pohjalle jotain nestettä, ja olen todennut että siiihen sopii erinomaisesti calvados.

Punajuuripaistokseen tuli:
- punajuuria
- timjamia
- sinihomejuustoa
- oliiviöljyä
- suolaa
- pippuria
- hunajaa
- loraus calvadosta.

Ankan paistoin ensin rasvapuoli alaspäin, kunnes rasva oli pääosin sulanut. Kaadoin ylimääräistä rasvaa aina välillä astiaan jäähtymään (sillä sitä ei saa kaataa viemäriin), ja siitä sitten roskikseen. Paistoin myös toisen puolen ruskeaksi. Käärin fileen folioon ja paistoin uunissa 150 C°:ssa n. 20 minuuttia. Uunista ottamisen jälkeen annoin ankan vielä "levätä" muutaman minuutin ennen leikkaamista.

Terveisiä mökiltä!

Fiilistelykuva mökiltä, lauantain illallinen.

Kreikkalaiset lihapullat

Mieheni on jo monen viikon ajan toivonut ruokia, joissa olisi fetaa. Eilen vihdoin inspiroiduin käyttämään sitä. Kreikkalaisten lihapullien seuraksi valmistin fetasalaattia, eli illallinen oli molemmilta osin toiveiden täyttymys. Pääasiallisesti kaikkeen kotona tarjottuun pöperöön tyytyväinen nautiskelija kertoi, että nämä olivat parhaita lihapullia, mitä hän on syönyt.

Kreikkalaiset lihapullat:
- jauhelihaa 500 g
- sipulia
- valkosipulia
- provencen yrttejä
- pippuria
- teelusikallinen härkäfondia
- fetaa murustettuna

Sekoita hyvin taikinaan öljyssä pannulla pehmentyneet sipulit, mausteet ja feta. Pyörittele pulliksi, paista ruskeiksi pannulla nopeasti, ja laita vielä muutamiksi minuuteiksi uuniin (200 °C). Sillä aikaa, kun lihapullat olivat uunissa, ehti hyvin valmistaa fetasalaatin, johon tuli:

- jääsalaattia
- calamata-oliiveja
- punaista paprikaa
- kurkkua
- fetaa
- provencen yrttejä
- oliiviöljyä.

Alunperin olin ajatellut käyttää lihapulliin osaksi lampaan jauhelihaa, mutta se oli kaupasta loppu, höh. Ehkä ensi kerralla...

Graavilohi

Tässä se vihdoin on, valmiina herkutteluun. Nautiskelin sitä eilen illalla yksikseni, punaviinilasi seurana. Olen jo parina viikonloppuna ostanut samaa viiniä; suosittelen kokeilemaan, jos tykkää täyteläisestä.

Tanskalaisvaikutteinen alkupala

Tällaista herkkua mieheni oli minulle valmistanut eräänä päivänä: graavilohta piparjuurituorejuustolla voidellun ruisleivän päällä. Koristeena cornichoneja (pikkusuolakurkkuja), jotka minun mielestäni sopisivat kyllä paremmin esim. paahtopaistin kanssa, sekä ruohosipulia.

Graavilohi on yksi lempiruoistani. Minulla on tosin ongelmia sen ostamisen kanssa. Yleensä mielihalut tulevat kuin "salama kirkkaalta taivaalta"; kaupassa alkaa tehdä mieli graavilohta, ja sitä pitää saada heti. Silloin ainoa vaihtoehto on ostaa valmista, joka on pöyristyttävän hintaista. Viimeksi 4 siivua maksoi n. 5 €! Järkevintä olisi graavata lohi itse, sillä se ei ole ollenkaan vaikeaa. Haastavinta siinä on malttaa odottaa. Tänään kauppareissulla aion ostaa palan lohta, ja laittaa sen heti graaviin.

Jouluna kokeilin balsamicograavausta. Se onkin ainoa perinteisestä poikkeava kokeiluni. Onko sinulla joku hyvä, hieman erilainen graaviresepti, jota voisit suositella?

Parempaa kuin Kosmoksessa!

Näin nälkäinen mieheni huudahti annostansa maistettuaan. Tämä annos, paistettua maksaa ja voissa kuullotettua sipulia lapin puikulaperunoista tehdyn muusin kanssa, tosin tarjoiltiin kotoisessa ruokapöydässä. Niinhän sitä sanotaan; mitä suurempi nälkä, sen paremmalta ruoka maistuu. Olin kyllä itsekin tyytyväinen maksaan, sillä olin onnistunut paistamaan sen juuri sopivasti niin, että se jäi sisältä roosaksi.