Sain taas nauttia aivan erinomaisen työpaikkalounaan. Alkupalaksi oli tryffelillä maustettua valkopapukeittoa. Pavut oli soseutettu, joten keitto oli samettisen pehmeää. Pääruoaksi oli haudutettua ahventa ja beurre blanc -kastiketta, lisukkeina uusia perunoita ja haudutettua pinaattia. Kala oli todella hyvää ja annos erinomainen myös siksi, että se ei ollut liian raskas, joten en iltapäivällä nuukahda. Jälkiruoka oli taas suussa sulavaa; suklaamarkiisi (tummasta suklaasta tehty paksun suklaamoussen oloinen jauhoton "leivos") sekä vadelmasorbettia - taivaallista! Suklaan ja vadelman liitto on "match made in heaven". Jäätelökiskoilla usein otan suklaajäätelöä ja vadelmasorbettia, mutta pitäisi itsekin kokeilla tehdä hienostuneempia jälkiruokia näitä makuja yhdistellen (kunhan vaan keksin miten, niin bloggaan siitä tänne).
Niille, jotka ihmettelevät näin ruhtinaallisia lounaita, voin lohduttaen kertoa, että työskentelen vain opiskelun ohessa, enkä siis syö päivittäin näin. Tällä tahdillahan sitä kertyisi jo jotain ylimääräistä vyötärölle. Ja kun näin hyvän lounaan lisäksi saan aamupalan ja iltapäiväpullan sekä hedelmiä, ei illalla enää tarvitse juurikaan syödä (täydellinen diili opiskelijan kukkarolle). En paljasta kuitenkaan, missä syön, sillä siitä voisivat nokkelimmat päätellä työpaikkani sekä minut! Sen voin kuitenkin paljastaa, että ravintolat joissa syön lounasta eivät aina ole samoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti